Kissoja näkyy blogissani ainakin kuvituksen muodossa. Kissat ovat myös kovasti mukana kirjoittamis puolella eikä ehkä niin positiivisessa muodossa. Nyt omistankin tämän postauksen meidän karvaisille kavereille! Kirjoitan kummallekin oman postauksensa ja vuoroon ensimmäiseksi pääsee meidän kolmivuotias Papu. On hassua miten se aika rientääkään, vastahan tuo oli pienen pieni karvakasa :)
Meillä kissat ovat mukana kaikessa. Papu on erikoistunut keittiöhommiin ja kaikkeen siivoamisesta lahjojen paketointiin. Jos kamera otetaan esille tai puhelimella ruvetaan jotakin kuvaamaan niin sieltä löytyy kissa tai kaksi, yleensä tämä meidän neiti. Yksi Papun lempparipaikoista on vessan lattia (lämmityksellä lie osuutta asiaan) ja aina vessaan mentäessa saa varoa ettei vahingossakaan astu päälle. Papu on myös hyvin taitava maton sävyihin maastoutuja ja joka kerta kun tulemme kotiin niin ovenraosta kurkkaa tumma kuononpää ja nopeasti se vilahtaa pois kauhealla kiireellä kun väliovi työnnetään auki ettei jää jalkoihin. Siitä puheenolleen Papu pyörii aina jaloissa ja usein se saakin osumaa vaikka kuinka varommekin. Hauskaa onkin, että Papu usein kellii selällään maassa ja siihen ei saa missään nimessä koskea käsin vaan jaloilla. Papu tykkää kun sitä silittelee jalalla hellästi, jos sattuu syliin nostamaan niin vinkaisu on taattu ja sylissä pysyy maksimissaan minuutin.
Papu tykkää olla ihmisen kanssa kahden ja silloin se helposti tuleekin syliin. Jos Tiikeri on lähettyvillä niin Papun on pakko saada kaikki huomio, muuten iskee mustasukkaisuus ja sitten Tiikeri saa kyytiä. Neiti on suhteellisen arka ja uudet ihmiset ovat todella pelottavia, joillekin lämpenee nopeasti ja toisille ei lainkaan. Kuitenkin iso poikkeus Papulle on lapset; Hän rakastaa lapsia ja lapset ovat ehkä kiinnostavin asia maailmassa. Vaikka Papu onkin aikuisia kohtaan hyvin epäluuloinen niin vauvasta alakoululaisiin kaikki on okei ja antaa lasten silittää ja vähintäänkin tarkkailee tilannetta hyvinkin lähietäisyydeltä. Kyllä Papua ehkä hieman pelottaa, mutta silti juoksee lasten perässä ja auta armias jos vauva vähän inahtaakin; Papu on heti paikalla tarkistamassa onko kaikki hyvin!
Ruokansa kanssa Papu on erittäin nirso. Joskus kelpaa broilerin filesuikaleet, mutta yleisesti ottaen hän voisi elää pelkillä raksuilla. Papulla on aika hellyyttävä piipittävä ääni ja kun neiti hieman puskee ja vähän ääntä käyttää niin raksut kaapista on taattu. Papu leikkii usein vesiautomaatilla ja hän onkin erittäin vesipeto. Iltaisin pitää laittaa Papulle suihkun hana tiputtamaan vettä, silloin Papu menee juomaan siitä suoraan ja saattaa istun vesiloron alla hyvänkin tovin välittämättä kastumisesta. Papu inhoaa harjaamista ja varsinkin sitä kun peppukarvoihin on tarttunut jotakin, silloin mennäänkin peppu maassa hinkaten ja kovaa. On meidän lakanoistakin joskus löytynyt ruskeat ässät kun neitillä on jäänyt jotakin kiinni villahousuihin.. Papun bravuuri on pitkälle hyppääminen, korkealle taas on paljon vaikeampi päästä ja Papu viihtyykin aika matalalla. Öisin Papu on erittäin rasavilli; tavarat tippuilevat pöydiltä, jos on pahvilaatikko niin sitä on revittävä ja jos löytyy jokin kiva kilisevä juttu niin sen kanssa voisi leikkiä vaikka koko yön.
Papu on kaiken kaikkiaan todella hellyyttävä tapaus villahousuineen päivineen ♥
Toivottavasti saamme tämän yön nukkua suhteellisen rauhassa... Juttua Tiikeristä tulee pian :)
Ei kommentteja
Kiitos kommentistasi ♥