Syyskuun kirjasatoa



Kovin oli ajatus, että syyskuussa en lue surullisia kirjoja tai sellaisia, jotka liittyvät kuolemaan. Mutta niin vain luin kolmantena peräkkäisenä kuukautena Marja Kallio sarjaan kuuluvan kirjan Leena Lehtolaiselta ja tämä murhamysteerien teema sai jatkoa. Eihän poliisikirjat ole mitään ilman murhia! Kuinka ollakaan, myös moni muukin rakastamani kirjasarja sai jatkoa ja pakkohan nuo teokset oli saada mahdollisimman pian käsiini. Myös Jojo Moyesia tuli taas luettua lisää ja eräs hulvaton sarjakuva pääsi keventämään automatkan fiiliksiä. Helmet lukuhaasteessa on tällä hetkellä puoliväli ylitetty, mutta tuskin ihan loppuun asti tulen pääsemään. Huh, mikä urakka!

Syyskuussa tuli luettua uusin Leena Lehtolaisen teos Viattomuuden loppu, Millenium trilogian jatkoa David Lagercrantzilta, Sarah Andersenin sarjakuva Adulthood is a myth ja jo pidempään työnalla ollut Jojo Moyesin Ole niin kiltti, älä rakasta häntä

Jo edellistä Leena Lehtolaisen kirjaa lukiessa tuli olo, että nämä kirjat on vähän liian nähty. Aiheet tuntuivat kulutetuilta, yllätyksellisyys puuttui täysin ja tuntui, ettei näillä kirjoilla olisi mitään annettavaa. Kuitenkin Viattomuuden loppu yllätti minut täysin erittäin synkillä aiheillaan ja hyvin punotulla juonellaan. Marja Kallio saa tutkittavakseen lasten seksuaalirikoksista tuomitun naisen, joka murhataan samana päivänä kun hän vapautuu vankilasta. Kuvio oli pitkästä aikaa monimutkainen, vääriä johtolankoja annettiin lukijalle mukavasti siten, että kirja kantoi mukanaan loppuun saakka. Positiivinen yllätys!





Varmaan aika moni teistä tietää Stieg Larssonin Millenium trilogian. Itse Larsson ehti menehtyä sydänkohtaukseen ennen kirjojen julkaisua, mutta ensimmäiset kolme hän ehti saada valmiiksi ja neljättäkin tehtyä hyvän matkaa. Nyt hänen jalanjäljissään seuraa David Lagercrantz jo toisella teoksellaan trilogian ja ensimmäisen Se mikä ei tapa kirjan jälkeen. Tyttö joka etsi varjoaan jatkaa siitä mihin viimeosassa jäätiin. Aina alussa pitää kauheasti muistella mitä on tapahtunut missäkin kohtaa ja alku olikin minulle sen takia sekava. Kuitenkin Tyttö joka etsi varjoaan tempasi mukaansa ja juoni oli suorastaan nerokas. Lisbeth janoaa kirjassa totuutta ja tietoa menneisyydestään sekä kostoa. Omintaikeiseen tapaansa hän pääsee jälleen totuuden jäljille ja Mikael Blomkvistikin pääsee vauhtiin. Siinä missä Se mikä ei tapa tuntui välillä vähän hapuilevan ja etsivän tyyliään oli tämä jo vahvempi teos ja en jäänyt itse kaipaamaan mitään muuta. Lagercrantz jatkaa suurissa saappaissa todella tyylikkäästi ja tekee kyllä kunniaa edeltäjälleen. Seuraavaa osaa odotellessa!

Sarah Andersenin sarjakuva Adulthood is a myth oli ihan mieletön, en ole koskaan ennen pystynyt lukemaan autossa mitään, mutta tämän luin hetkessä matkalla Lohjalle, koska jäin heti ensimmäiseltä sivulta lähtien koukkuun! Todella hauskaa luettavaa, useampaan otteeseen tuli naurettua vedet silmissä ja löysin tästä erittäin paljon samaistumista omaan elämääni! Hyvä esittely löytyy Lukujonossa -blogista, joka on muuten huippu blogi kirjojen ystäville. :) 





Jojo Moyesin Ole niin kiltti, älä rakasta häntä (edullisesti myös e-kirjana) oli minulle riipivä lukukokemus. Alkuun kirja tuntui junnaavan paikallaan ja siirtymät ajassa edes takaisin olivat sekavia. Kirjassa päähenkilö Jennifer Stirling herää lontoolaisessa sairaalassa auto-onnettomuuden jälkeen eikä muista mitään. Hänellä on aviomies, ystäviä, hulppea koti ja silti jokin tuntuu väärältä. Jennifer löytää kirjeen ja pikkuhiljaa hän alkaa muistamaan ja kohtaa lopulta raastavan totuuden. Samaan aikaan neljäkymmentä vuotta myöhemmin Ellie Haworth löytää lehden toimituksen arkistosta vanhoja kirjeitä ja lähtee selvittämään tarinaa niiden taustalla. Kaikki ei mene niin kuin useimmissa rakkaustarinoissa, kyyneliltä ei tätäkään lukiessa vältytty ja kirja yllätti minut rankoilla juonenkäänteillään ja lopullaan. Todella hyvä kirja, 1960 luvun kuvailu oli upeaa ja  vaikka alkuun pääsemisessä menikin tovi oli hyvä etten jättänyt tätä kesken! 

Lokakuussa olen lukenut taas vähemmän ja katsellut enemmän elokuvia. Nyt kaipaan uutta luettavaa dekkarisarjaa, kun on Kristina Ohlssonin uusinkin jo luettuna. Laittakaa ehdotuksia tulemaan! Erityisesti olen pitänyt ruotsalaisista ja norjalaisista dekkareista, mutta muutkin ehdotukset otan kyllä huomioon. Ja mitä pidempi sarja niin sen parempi :D 

Mitä sinä luet tällä hetkellä?



Siniset linkit ovat affiliate-linkkejä 

Vinkit I love me -messuille ja arvonta!


Yksi vuoden kohokohdista on aivan pian täällä! I love me -messuihin on alle viikko aikaa ja se alkaa tuntua jo pienenä innostuksen kutinana vatsanpohjassa. Messut ovat Helsingin messukeskuksessa 20. - 22.10.2017.  Pitkän pohdinnan jälkeen päätin lähteä messuilemaan perjantaiksi, sillä silloin on paljon mielenkiintoista ohjelmaa ja toivon mukaan suurimmat massat tulevat vasta viikonloppuna. Viime vuoden messuilla oli huikeat yli 50 000 kävijää ja ainakaan sen vähempää en kuvittele tämän vuoden messuille saapuvaksi. 

Oma suosikkini messuilta on Luonnollisesti alue, jonka sisään mahtuu niin luonnonkosmetiikka, ekomuotia, lähi- ja luomuruokaa sekä raakaruokaa. Messuilla pääsee taas nauttimaan rentouttavasta joogasta ja myös muutamia workshoppeja olisi tarjolla nopeimmille. 

Ohjelmaa ja messutarjouksia löytyy ky Natural Goods Companyn pisteellä 6e50 pääsee nauttimaan huimista tarjousprosenteista aina sinne 80% asti ja mielenkiintoisesta ohjelmasta omalla lavalla, kuten esimerkiksi Marja Nykäsen opastustus Atooppisen ihon hoitoon.  Nordic Health Systemsin pisteellä 7f100 on messujen ajan kaikki tuotteet -40%, heiltä löydät valikoimista mm. Nurmea ja Laveraa! 


Kotimaisen vegaanisen kosmetiikan edullinen kulmakivi Lh-beauty (6e28) kannattaa käydä kurkkaamassa. Vaikka kyseinen firma ei luonnonkosmetiikkaa olekaan niin nämä sopivat tiukemmallekin kukkarolle ja myös monelle herkkäihoiselle. House of Organicilta (7f120) puolestaan kannattaa käydä katsomassa ihania Hurraw! huulivoiteita ja edullisen Organic Shopin huumaavan ihanat uutuudet. House of Organicin pisteeltä voit löytää perjantaina ja sunnuntaina Luonnonkaunis blogin Ann-Christinen, hänen upean tietämyksensä luonnonkosmetiikasta kannattaa käyttää hyväksi!

Kävin katselemassa messuoppaan lävitse ja merkkailemassa minua kiinnostavan ohjelman ja pisteet, joilla täytyy ehdottomasti päästä käymään. Suosittelen myös sinua tekemään saman niin kiinnostavat luennot eivät pääse livahtamaan ohitsesi (kuten minulle on käynyt joka vuosi). Tässä muutama vinkki perjantain ohjelmasta:

Ota ohjat omiin käsiin – näin hoidat endometrioosia ja hedelmällisyyttäsi ruokavalion avulla
(Plaza, 12:00 - 12:30, huom. englanniksi!) 

Optimaalinen ravitsemus, terveys ja teknologia: biohakkeroinnin lyhyt oppimäärä 
(Plaza, 14:30 - 15:00)

Suolistoa hoitamalla superaivot - paranna aivotoimintaasi ja hoida suolistosi kuntoon ravinnon avulla 
(Lounge, 15:30 - 16:00) 

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin haasteet 
(Plaza, 13:00 - 14:00)


Kuva: Messukeskus


Vielä tähän loppuun pieni ja nopea arvonta! Sain teille arvottavaksi messukeskukselta kaksi lippua I love me -messuille ja arvon ne pakettina, jotta sinulla olisi mahdollisuus päästä messuilemaan ystäväsi kanssa. 

Arvontaan osallistut kertomalla mitä odotat messuilta sekä jättämällä mukaan myös sähköpostiosoitteesi, josta saan sinut kiinni voiton osuessa kohdallesi. 
Aikaa osallistua on keskiviikkoon 18.10. klo 21:00 asti! 

Onnea arvontaan!

Voittajaan on otettu yhteyttä sähköpostilla, kiitos kaikille osallistujille! <3 nbsp="" p="">

Vegobox Syyskuu

vegobox syyskuu


Se olisi viimeisen vegoboxin aika (vihdoinkin). Oikeastaan tämän saapumisesta on jo kuukausi (heh), mutta jotenkin tähän tekstiin tarttuminen on ollut hankalaa. Ei siksi, että boksi olisi ollut todella huono tai huippu hyvä, vaan jotenkin tämä koko vegobox jätti minut niin tyhjäksi. Tämän ruotsalaisen Vegoboxin ideana on päästä testaamaan uusia välipaloja ja herkkuja, joita ei Suomesta saisi. Kuitenkin olen tullut siihen tulokseen, että suurinta osaa olen vähintään nähnyt kaupoissa tai Vegekaupassa ja melkein puolta kokeillut jo aiemmin. Hyvä ideahan tällainen boksi on ja helppoa kun kaikki tuotteet ovat täysin vegaanisia ja ei tarvitse tihrustella kymmeneen otteeseen sisällysluetteloa lävitse. 

Kuukausihintaan 24,99€ tämä on kuitenkin täysin ylihintainen, vaikka siihen kuuluukin postikulut mukaan ja jos ottaa pidemmän tilauksen kerralla saa "edullisemmin" 23,60€ per boksi. Minulla kävi vielä niin, että olin jäänyt ymmärrykseen ettei kyseessä olisi kestotilaus, mutta niin vain homma jatkui kun en ollut skarppina. Aiheesta lisää löydät kesäkuun boksin esittelyn alusta.  Olkaa tarkkoja soppareiden kanssa!


vegobox syyskuu


Jos näin jälkiviisaana olisin voinut päättää niin se ensimmäinen tilaus olisi jäänyt tekemättä. Fiilikset tästä puolesta vuodesta ovat todella pettyneet, olisi ollut fiksumpaa käydä tuolla summalla hakemassa uusia tuotteita vaikkapa Vegekaupasta. Kuitenkin vegobox tuli koettua ja myöskin todettua, etten ehkä kuitenkaan kuulunut sen kohderyhmään. 

Haluaisin vielä muistuttaa yhdestä asiasta ennen viimeisen vegoboxin sisällön kurkkaamista. Meillä Suomessa on ihan mielettömät vegaanisien tuotteiden valikoimat, joista saa olla ylpeä! Vaikka Berliini onkin vegaanien mekka, niin useammassa isommassa (ruoka)kaupassa oli valikoimaa paljon huonommin kuin meillä. Hyvä paikka tsekata tuotteiden vegaanisuus on vegaanituotteet.net,  joka oli varsinkin reilut kuusi vuotta takaperin suurena apuna. Varsinkin uutuuksien kannalta on hyvä seurata Vegaanituotteita niin instagramissa kuin facebookissakin

Ja sitten viimeiseen boksiin! Tällä kertaa minulle uusia merkkejä oli kolme kappaletta. Boksi sisälsi tällä kertaa oman suosikki suklaani, iChoc merkin valkosuklaan. Tämän merkin suklaat toimivat aina ja ovat oikeasti todella hyviä! Näiden riisimaitosuklaiden avulla tajusin vihdoin, että myös vegaaniset suklaat voivat olla todella hyviä ja parhaaseen hintaan löydät sen useammasta Prismasta tai Vegekaupasta jos sitä ei ole kauppasi tarjonnassa. Hippies merkin kikhernepohjaiset juustonaksut toimivat hyvänä matkaeväänä pidemmällä bussimatkalla. Maultaan ei olisi voinut uskoa, että ne on todella tehty kikherneistä! Harmi vain, että pussi oli niin pieni sillä näitä olisi voinut syödä enemmänkin.


vegobox syyskuu


The Foods of Atherny merkin Caramel Rocky Road patukka oli mielenkiintoinen tapaus, sillä se miltä se näyttää, miltä sen olettaa maistuvan ja miltä se lopulta maistui, poikkesi toisistaan hyvin rajusti. Tämä maistui lähinnä pehmeälle keksille ja halvalle suklaalle, yksi hieman sitkeämpi vaahtokarkkikohta tuli vastaan syömässäni reilussa puolikkaassa. Kalle söi puolet ja oli hänkin aika pettynyt. Ajattelimme tämän olevan kunnon överiherkku, mutta ei.

Goody good stuffin vegaaniset karkit ovat varmasti jo hyvin monelle tuttuja. Paketista löytyi persikkakarkkeja, joita olen hieman kaivannut lapsuudesta. Ei näitä montaa pystynyt kerralla syömään, mutta maku ja koostumus olivat kumpikin todella hyviä! Kalle tykkäsi näistä niin paljon, että söi lopun pussin pois pöydältä kuljeksimasta. Omat karkkipussini kestävät yleensä viikkoja tai pahimmillaan jopa kuukausia, poislukien superkirpeät irtokarkit joista oikeasti pidän.

Tämän paketin täysi huti oli Love Cornin paahdetut ja maustetut tuliset maissinjyvät. Kouralliset söimme kummatkin ja loppu paketti pyöri olohuoneen pöydällä jonkin aikaa, kunnes katosi mysteerisesti roskiksen syövereihin. Onneksi tämä pussi oli todella pieni sillä maku ei ollut mikään kauhean hyvä, vaikka tulisesta pidänkin. Tämä jäi lähinnä mietityttämään, että miksi tällainen tuote on edes tehty?


vegobox syyskuu


Nakd raakapatukat eivät aiemmin ole olleet mieleeni, sillä taatelipohjaiset patukat ovat liian imelän makeita minun makuuni. Ei minusta tullut oikein Banana Bread maunkaan fani. Löytyykö täältä muita, joihin raakapatukat eivät iske? 

Tällä kertaa terveellisempää puolta edusti Risentan Riisi & Seesaminsiemen sekoitus, jossa ohjeet löytyivät ihan suomeksikin eli tätä voit bongailla varmasti jossakin vaiheessa marketeista. Sekoituksesta löytyy tummaa riisiä, tattaria ja seesamia, joka yhdistelmänä kuulostaa mielenkiintoiselta. Testiin asti tämä ei ole vielä päässyt, sillä haluan käyttää ensin vanhat paketit pois ennen uuden avaamista. Meillä syödään pääasiassa basmatiriisiä, joten tälle meillä ei ihan hirveästi ole käyttöä, mutta kiva kokeilla kuitenkin uusia makuja. Vähän aikaa sitten kokeilin Ikean maustettua täysjyvälisuketta, josta minä pidin ja Kalle puolestaan sanoi sen maistuvan puurolta :D Saa olla siis kuinka tämän kanssa käy!

Tähän oli helppo lopettaa Vegoboxin tilaaminen, sillä paketti ei ollut mikään ihmeellinen.  Oikeastaan yksikään näistyä ei herättänyt minussa mitään vahvoja jippii fiiliksiä. Vastaisuudessa voisin alkaa koota itse kuukausittaisen vegaanisen "boksin" ja esitellä teille vähän erikoisempiakin tuotteita, miltä kuulostaisi? 


Lokakuun odotetuimmat




Lokakuussa riitää menoa ja vilskettä! Tampereella on loppuviikosta paljon ihania tapahtumia ja joka vuoden kokokohta I love me -messut ovat jo aivan nurkan takana! Tänään alkaa kahden kotimaisen yrityksen Neulomon ja PAPUn yhteinen pop up -myymälä Nokialla osoitteessa Tanhuankatu 2, jossa myydään sekä uutuuksia että vanhaa mallistoa ja kakkos- ja kolmoislaatuisia vaatteita. Pop up on auki tänään torstaina 5.10. klo 15 - 20, perjantaina 6.10. klo 15 - 20 ja lauantaina 7.10. klo 10 - 17 . Jokaiselle päivälle on omia tarjouksia ja kampanjoita! Tapahtuman löydät facebookista täältä

Ensimmäisestä trailerista lähtien olen kovin odottanut uutta kotimaista Yösyöttö elokuvaa, joka saa ensi-iltansa huomenna perjantaina. Kuitenkin tässä on mutkia matkassa, sillä Finnkinon ja elokuvan levittäjän Nordisk Filmsin välille on syntynyt ilmiriita tuottojen jaosta. Minua tämä ei haittaa, sillä kaikkien kuuluisi saada osansa tasapuolisesti ja mielelläni boikotoin sitä joka rupeaa ahneeksi eli tällä kertaa Finnkinoa. Finnkino omistaa 70% Suomen elokuvateattereista, joten onneksi muitakin vaihtoehtoja löytyy. Tuntuu, että vuosi vuodelta Finnkinon liput kallistuvat niin yksittäisinä kuin paketteinakin, mutta samalla pidetään superpäiviä, jolla poljetaan hinnat alas ja samalla tehdään isot voitot. Lähimmät elokuvateatterit joiden ohjelmistosta Yösyöttö löytyy löydät laittamalla googleen hakusanaksi elokuvan nimen. Me taidamme suunnata katsomaan tämän Tampereen keskustaan Niagaraan ja on hyvä muistaa, että pienempikin elokuvateatteri voi tehdä sinulle yhtä suuren elämyksen kuin isompikin.

Sunnuntaina 8.10. on vuorossa Mansen blogikirppis, joka järjestetään Finlaysonin alueen Vooninki salissa osoitteessa Väinö Linnan Aukio 13. Sadalle ensimmäiselle olisi jälleen tiedossa goodie pagit, joita varmasti taas innoikkaimmat jonottavat jo hyvän tovin ennen avaamista. Blogikirppis on auki klo 11 - 14 ja ainakin minä meinaan suunnata sinne 12 aikaan kun toivottavasti pahin ruuhka alkaa olemaan ohitse. Käteistä ei tältä reissulta kannata unohtaa, sillä bloggaajilta voi tehdä ihania löytöjä ja on mukana myös yrityksiäkin. 

Ja se kuukauden kohokohta; I love me -messut 2017! Ensimmäistä kertaa osallistun näille messuille bloggaajana ja ennen messuja jaan vielä teille omat vinkkini mitä kaikkea vegaanin kannattaa messuilta bongailla. Myös lippuja on tulossa arvontaan, joten kannattaa pysyä kuulolla! Viime vuoden fiiliksiä löydät täältä.

Meillä kuuluu työpaikalla etuihin Smartum -kortti, jonka saldon voi käyttää esimerkiksi hierontaan tai erilaiseen kulttuuriin. Olen pyöritellyt jo pitkään mielessäni mitä tekisin saldollani ja vihdoin sain ajatuksen miten saisin siitä eniten ilon irti. Eilen illalla pistin tilaukseen Museokortin, jonka ostoa olen pohtinut jo pidemmän aikaa. Kortilla pääsee vuoden ajan vierailemaan yli 250 eri museossa Suomessa ja kortilla voi saada myös muita etuja. Ensimmäisenä suuntaan tietenkin maailman ainoaan Muumimuseoon, Sara Hildenin taidemuseoon, museokeskus Vapriikkiin, Hämeen linnaan ja erilaisiin näyttelyihin. Jos teillä on suositella joitakin tiettyjä museoita tai näyttelyitä niin otan ehdotuksia innolla vastaan!


Mitä sinä odotat lokakuulta?

Ammejärven laavu

Ammejärvi


Ruska on nyt kauneimmillaan ja yritän itsekin ottaa siitä ilon irti liikkumalla luonnossa mahdollisimman paljon. Päätimme eilen ystäväni kanssa suunnata meille kummallekin uudelle luontokohteelle ja paikaksi valikoitui Ammejärven laavu Lempääläästä. Sääksijärven suunnalta lähtijöille löytyy oma parkkipaikka, jota me hyödynsimme ja Hervannasta ei ollut sinne edes pitkä matka. 

Reitti on osa Birgitan polkua, joka on ympyränmuotoinen retkeilyreitti Lempäälässä. Merkittyä patikointireittiä Birgitan polulta löytyy jopa 50km verran ja olenkin tätä pohtinut vaihtoehdoksi ensimmäiselle kunnon vaellukselleni. Harmi vain, että näillä näkymin se saa odottaa minua vielä tovin ajan kun en pysty rinkkaa kantamaan. Ammejärven laavulle vievä reitti oli selkeästi merkattu keltaisin nauhoin ja vaikka matkaa parkkipaikalta itse laavulle oli vain 800m yllätti se meidät täysin. 


kaisla kaste sade pisara luonto
hämähäkinseitti kaste


Reitti parkkipaikalta laavulle on paikoitellen todella kivikkoinen. Se yhdistelmänä kosteaan säähän teki siitä myös erittäin liukkaan, jokaista askeltaan sai katsoa ja varoa. Lähtiessä pohdin laittaisinko lenkkarit vai kumpparit, mutta onneksi järki voitti ja vedin kumpparit jalkaan.  Osittain polku oli kivikkojen välillä sellaista mutavelliä, että varmasti olisivat lenkkarit olleet märät jo menomatkalla. Osa polusta sattuu olemaan savisella pohjalla, joka varmasti vilkkaimpina aikoina tekee siitä nopeasti todella liukkaan ja upottavan. 

Jos seurueeseen kuuluisi joku jonka liikkuminen on vaikeampaa niin suuntaisin muualle, sillä kivikossa sai itsekin olla todella tarkkana vaikka ei olisikaan ollut liukasta. Vähintäänkin kunnollinen tuki nilkoille olisi polulla tarpeen ja haaveilinkin aika monessa kohtaa kunnon vaelluskengistä. Lyhyen kävelymatkan takia reittiä suositellaan lapsiperheille, mutta minä hieman kyseenalaistan tätä. Vaikka osan pahimmista kohdista pystyi kiertämään metsän kautta niin ei tämä mistään helpoimmasta päästä ollut. Pitkospuut olivat onneksi ehjät ja hyvässä kunnossa, vaikkakin kosteammalla säällä on hyvä niidenkin kanssa olla varovainen. Metsässä tuppaa nyt syksyllä olemaan kosteaa ja eikä sen takia kannata kotiin jäädä.



Ammen järven laavun reitti


Matkalta löytyy niin suota karpailoineen, kaunis tyyni Kortejärvi ja lopulta itse laavu Ammejärveltä. Laavun ympäristö lammen rantaa lukuunottamatta on hakattu matalaksi, joka hieman rokottaa paikan kauneutta. Laavulla on kaksi nuotiopaikkaa, kaksi ulkokäymälää ja valmiina polttopuut. Meidän saapuessamme nuotio oli jo valmiina, joten pääsimme nauttimaan sen lämmöstä, paistelemaan vaahtokarkkeja ja kasvisnakkeja, sekä nauttimaan höyryävästä kaakaosta. Hetken aikaa jaoimme nuotion lapsiperheen kanssa, mutta muuten paikan ohi kulki lähinnä muutama lenkkeilijä koiriensa kanssa. Sunnuntaiksi paikka oli hyvin hiljainen, mutta kolealla säälläkin saattoi olla tekemistä asian kanssa.



vegaaninen vaahtokarkki
vegaaninen vaahtokarkki nuotio grillaus
nuotio, polttopuu, liekki, tuli



Mainittakoon heille, jotka etsivät yöpymispaikkaa Birgitan polulta, että Ammejärven laavulta ei ole pitkä matka tielle ja liikenteen ääniä kuuluu jonkin verran. Jos haluat yöpyä luonnon ääressä niin tämä ei ole välttämättä sinulle, vaikkakin laavu ja sen ympäristön rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Rohkeampi vesipeto voi pulahtaa Ammejärveen, vaikkakin pieni laituri ei parhaassa kunnossa ollutkaan.

Reitillä luonto vaihteli paljonkin ja varsinkin soiden kohdalla tuoksui ihanan syksyiselle, kyllästyä ei tällä pienellä pätkällä tarvitse. Kiitos reitin monipuolisuuden, sieltä löytyi paljon kuvattavaa ja tällä kertaa kuvistakin päätellen suosikikseni nousi kaunis kaste, joka koristeli luontoa taianomaisien lasisien helmien tavoin. Vaikka ei tämä Ammejärven laavu suosikkiretkikohteisiini noussut niin voi olla, että teen tänne talven aikana uuden visiitin ihan vain nähdäkseni paikan talvipuvussaan. Vaikka itse olenkin pidempien reittien ystävä, niin voi lyhyemmältäkin reitiltä löytää paljon nähtävää.



kasteinen sammal

Mielenrauhaa sienimetsästä

sienimetsä, sienestäjä, sieniä, suppilovahvero


Jos jokin asia on lähellä sydäntäni niin se on metsä. Syksyn tullen olen viettänyt paljon aikaa sienimetsällä jo lapsuudesta lähtien. Joka kerta metsään astuessa aistit heräävät, hengitys syvenee ja huolet kaikkoavat ennen kuin huomaakaan. Kuitenkin muutettuamme Tampereelle on niiden hyvien sienipaikkojen etsiminen ollut todella vaikeaa, kun ei ole oikein tiennyt mistä aloittaa. Vuodessa olen viisastunut ja nyt minulla on täälläkin omat vakiopaikkani, jotka eivät petä sienien suhteen, mutta edelleenkin ne parhaat paikat löytyvät kotopuolen metsistä.

Tänä syksynä on saanut ihastella sosiaalisessa mediassa ihmisten sienisaaliita, sillä nyt todella on mitä poimia. Vaikka alkusyksyn sai lähinnä kateellisena katsella toisten ihmisten valtavia kanttarellisaaliita niin suppilovahveroiden noustessa olen minäkin päässyt näihin karkeloihin mukaan. Kävimme Lohjalla viikonloppuna ja pakko oli päästä myös metsään ennen lähtöä. Mättäät olivatkin onneksi täynnä isoja ja pieniä suppiksia ja tyhjin korein emme joutuneet sieltä poistumaan! Melkein iski ahdistus kun ei tiennyt minne astua ja kotiin kannettiin sieniä reilut kaksi kiloa. :D


suppilovahvero, suppis, sieni
suppis, suppilovahvero, sieni


Lähinnä poimin niitä eniten meidän makuumme olevia sieniä kuten suppilovahveroita, kanttarelleja, mustatorvisieniä ja suolasieniksi karvalaukkuja (karvarousku). Sienestys on ollut aina helppoa, kun sitä on tehnyt ihan pikkutytöstä asti ja on jo silloin oppinut mitkä ovat syötäviä ja mitkä taas eivät. Jos sienestys kiinnostaa niin lähde osaavan ihmisen mukaan, joka pystyy opettamaan samalla. Sienikirjan kanssa metsään lähteminen ei ole mahdotonta, mutta alussa voi helposti mennä sienet sekaisin. Tässä kohti on pakko mainostaa Kallen tiimin koulussa tekemää sienipeliä Fungus Frenzy, jonka voit ladata androidille täältä! Sangen koukuttava, vaikka itse sanonkin.

Olen lukenut paljon metsän hyvistä vaikutuksista ihan henkiselläkin tasolla ja minun on pakko yhtyä niihin. Kun astun metsään tuntuu siltä, että aistit vasta menevät off-asennosta on-asentoon ja välillä ne tuntuvat menevän melkein ylikierroksille. Sitä näkee ihan pieniäkin yksityiskohtia, kuulee paljon paremmin, toisaalta myös kuulee miten hiljaista oikeasti metsässä onkaan ja ennen kaikkea se tuoksujen meri mikä kosteasta metsästä huokuu on ihan mieletön. Joka kerta tämä yllättää, aivan kuin heräisi horroksesta pitkän talven jälkeen.


kanttarelli, keltavahvero, sieni
ruska, mustikanvarpu, mustikka, heinä, syksy


Sienestäjänä tulee myös syötyä paljon erilaisia sieniruokia. Varsinkin nyt syksyllä menu on todella sienipainoitteinen. Talveksi ja kevääksi poimimme pakkasen mahdollismman täyteen metsän herkkuja, mutta kuten nytkin kurkatessa pakkaseen on siellä vielä edellisen vuoden satoa jäljellä. Sama muuten on aina puolukan ja mustikankin kanssa, sitä säästelee, että riittäisi koko vuodelle ja pakkasessahan ne seisovat pahimmillaan vuosia. Meillä on parin viikon aikana syöty sienipiirakkaa, -pastaa, -risottoa ja -salaattia. Parhaimmillaan esim. kantterellit ovat kyllä sipulin kanssa paistettuna suoraan leivän päällä.

Tällä hetkellä vietämme Blogisisarien kanssa yhteistä Tervetuloa syksy -teemaa  ja eilen Craft Candidate blogissa jaettiin ohje ihanaan oranssiin neulottuun tyynyyn! Huomenna voit käydä kurkkaamassa puolestasi Inspiration -blogista ohjeen syksyiseen atc-korttiin. Kaikki Tervetuloa syksyn -postaukset löydät kootusti sekä Kivemmasta blogista että Oranssia -blogista ja tottakai myös instagramista #tervetuloasyksy ♥



Löytyykö täältä muita sienten ystäviä?

Vegaaniset uutuudet testissä OSA 2

vegaaniset uutuudet vegaani saarinoinen kaslink kotimainen jokaiselle nyhtökaura


Syksy on ollut mitä loistavinta uusien tuotteiden aikaa! Vegaanisia uusia tuotteita tulee nyt ihan mieletöntä tahtia kauppoihin ja joka kauppareissulla tarttuu ainakin muutama uutuus mukaan. Kävin muutama viikko sitten Prismassa ja hyvä etteivät pasmani menneet lopullisesti sekaisin kun uusia tuotteita oli hyviä määriä saatavilla! Harvassa kohdassa oli hylly tyhjänä, toisin kuin keväällä kun sai metsästää uusia vegepanineja. Vaikka meillä on vähennetty sipsikaljavegaani linjaa huomattavasti, niin myös siltä osastolta oli pakko testata Saarioisen uutuudet vegiksen ja riisipiirakat. Otin myös kuitin talteen, sillä tottakai myös hinnat kiinnostavat ja niillä on väliä, hinnat ovat Prisman hinnaston mukaan ja nyt jo on tullut huomattua, että k-ryhmän puolella osassa tuotteita on suuriakin hinnan eroja.

Alkuun on pakko sanoa, että olen onnesta soikeana uusien kauratuotteiden kanssa. Pyrin käyttämään mahdollisimman vähän soijatuotteita kahvimaidon ja tofun lisäksi ja kun kaurapohjaiset tuotteet saa kotimaisena niin mikäs sen parempi. Kotimainen Kaslink Aito Kaurajuoma on edullista (1,64e/l Prismassa), kaurakerma (1,09e/250ml) ja mikäli oikein olen meidän S-marketin hyllyjä katsellut niin ilmeisestikin myös jugurtteja on tulossa. Kaslink on toden teolla iskenyt kaurapohjaisten tuotteiden markkinoille ja kiitos siitä, sillä ensimmäistä kertaa meillä on kaurajuoma syrjäyttämässä mantelijuoman suosikin paikalta! Myös Kotimaista merkin sipuli kaurakerma (0,98e/250ml , kaurakasvirasvavalmiste jos tarkkoja ollaan) toimii ja sopii erinomaisesti sieniruokiin ja erilaisiin piirakoihin, muuhun sitten taas maustamaton (0,89e/250ml) versio. Mitään kauhean paksuja nämä eivät ole, mutta ajavat asiansa.


vegaaniset uutuudet vegaani saarinoinen kaslink kotimainen jokaiselle nyhtökaura


Gold&Green Nyhtökaura 240g Monday versio (3,89e)  on valmiiksi maustettu ja toimi ihan kivasti pannulla paistettuna pienellä lisämausteella. Minä söisin mielelläni useamminkin nyhtökauraa, mutta Kalle on enemmän härkiksen ja kasvisjauhistuotteiden ystävä. Kuitenkin on kiva, kun kaupassa on runsaasti mistä valita jos laiskuus tai kiire iskee! Edelleenkin meillä suositaan -30% lappuja ja onneksi nyt myös Tampereelle (ja Pirkanmaalle) on tullut viimeisen tunnin alennuksen tuplaus! 

Mitä tulee Saarioisen uusiin tuotteisiin niin Herkku Vegis osui ja upposi heti ensi puraisusta alkaen! Olen iloinen kun täytteessä on rakennetta ja kunnolla makua. Omaan makuuni Vihikset ovat aivan liian mauttomia ja rasvaisia ja vaikka oli vegiskin aika rasvainen niin silti se maistui paljon paremmin kiitos hyvän täytteen. Ainoa pieni miinus tulee taikinan murenevaisuudesta, sillä ainakin itselläni oli ihan sama lämmittikö kuinka kauan niin kuoren rakenne mureni syödessä. En tosin tiedä oliko kyse erästä vai onko ominaisuus kaikissa, osaako joku sanoa? Hintaa Vegiksellä on 1,35e kappale. Nyt on muuten vihdoinkin tullut vihiksien ystäville neljän kappaleen pakkaus, jolla hintaa oli 3,29e.


vegaaniset uutuudet vegaani saarinoinen kaslink kotimainen jokaiselle nyhtökauravegaaniset uutuudet vegaani saarinoinen kaslink kotimainen jokaiselle nyhtökaura


Ehkä joukon suurin pettymys oli Saarioisen vegaaniset vaaleat riisipiirakat, kuuden kappaleen paketilla hintaa oli 2,49e. Nämä ovat kyllä ihan syötäviä, mutta mauttomia. Tältä osin suosikkini paikkaa pitää edelleen Hoviruoan vege riisipiirakat (4kpl 0,98e) ja niitä meiltä löytyy melkein aina jääkaapista tai pakastimesta. Tähän täytyy tosin sanoa, että Kalle taas tykkäsi näistä Saarioisen piirakoista ja sanoi että maistuvat samalta kuin Saarioisen vaaleat riisipiirakat, itselläni ei ole muistikuvia, mutta kaipaan itse riisipiirakoista rukiin makua. 

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä tulee Jokaiselle sarjan uusi Panang curry tofu riisillä ja kastikkeella. Vaikka valmisruokia ei tulekaan usein ostettua niin tämä minun oli pakko testata, sillä Jokaiselle sarjan tuotteet ovat useimmiten olleet mainioita ja oikeastaan ainoita mitä tulee satunnaisesti otettua evääksi. Tässä annoksessa yllättäjänä tulivat minulle maapähkinät, joita en osannut odottaa, mutta jotka sopivat siihen kuitenkin mainiosti. Kastike on melko makea ja riisi nyt ei mitään maailman parasta ole, mutta varsin kelpo annos, söisin uudestaankin. Hintaa tällä oli 2,98e .

Tähän erään olin melko tyytyväinen, vielä kun saisi vegaanituotteista hintaa alemmaksi voisi useamminkin niitä ostaa. Toki kaurakerma ja -juoma kuuluvat meidän jääkaappiin aina, mutta muuten tulee halvemmaksi tehdä itse. Meillä aletaan kyllä hyödyntämään tuota aiemmin mainitsemaani viimeisen tunnin 30% -> 60% nostoa, kun meille myöhemmät kauppareissut hiljaiseen aikaan ovat mahdollisia. 

Oletko päässyt jo kokeilemaan näitä uutuuksia?


 ps. Kurkkaa täältä myös OSA 1 !

Päästään pyörällä

kasvi nukkumaija vihko notes kynät washi teippi nuuna


Jo pidemmän aikaa minulla on ollut olo, että blogimaailma vain pyörii pään ympärillä vinhaa vauhtia ja minä katselen sitä ymmälläni päästäni pyörällä. Kahta edellistä yötä lukuunottamatta en ole nukkunut kuukausiin hyvin, joka aamu on väsy painanut enemmän ja enemmän. Se on vaikuttanut kaikkeen bloggaamisesta alkaen ja minulla on ollut olo, että aivoni ovat kokoajan suurella solmulla. Heti kun yö on rauhallisempi niin helpottaa, heti saa energiaa ja jaksaa ajatella muutakin kuin päivien määrää mitä olen sairaslomalla ollut.

Kuun lopussa tulee puoli vuotta sairaslomalla. Niska-hartia ongelmat, hermosäryt ja vasemman käden motoriset ongelmat eivät ole helpottaneet. Eilen tiputin kaupassa margariinirasian lattialle kun en tajunut sen olevan heikossa kädessä (voimissa siis ei ole ongelmaa vaan ilmeisestikin hermostossa) ja yks kaks se olikin rikkinäisenä lattialla. Nämä tilanteet harmittavat ja niitä tulee päivittäin eteen muistuttaen etteivät asiat ole normaalisti. Tilanne on jonkin verran kuitenkin tasoittunut, jos en tee mitään ongelmia provosoivaa voi melkein kivuttomia päiviä olla peräjälkeen useita kunnes tapahtuu jotakin ja maataan taas sohvan nurkassa kirosanoja mutisten. 


saniainennotes, papaya, vihko, nuuna, nukkumaija


Jos jotakin hyvää niin ainakin on tullut hidastettua kunnolla. Kun aivot ovat solmussa ja kroppa ei toimi on kirjoista ollut suuri ilo kuten myös kasvien hoidosta, joita meille on sairaslomani aikana kertynyt huimat viisi lisää ja siihen päälle kesäkasvit (tomaatit, yrtit, kukat, metsämansikat yms). Olen käyttänyt aikaani listojen tekemiseen, bullet journaliin, kalenterin koristeluun ja seurannut arkeani ettei kävisi niin, että löydän itseni sängyn pohjalta peittokasan alta nukkumasta talviunta. Olen käynyt metsässä sienessä ja nauttinut syksyn tuulista, metsässä liikkuminen kiitos pehmeän alustan on yksi ainoista joka ei tee sitä hirveää hermosärkyä ja tästä ilosta pyrin ottamaan kaiken irti.

Vaikka nyt onkin ollut vaikea kausi niin silti olen kiitollinen, etteivät asiat ole pahemmin pielessä.

Huomenna on aika taas erikoislääkärille (vihdoin ja viimein), huomenna toivon mukaan saan vastauksia kysymyksiini ja jos lääkäri osaa asiansa hän toivon mukaan myös kuuntelee oireet ja ymmärtää asioiden yhteyden. Aiempi lääkäri totesi oleelliseen asiaan, että tuskin sillä nyt on mitään väliä. Voi huoh. Tähän mennessä oikeastaan vasta toinen fyssarini otti todesta, tutki kunnolla ja teki heti selviä löydöksiä. Hän myös pisti eteenpäin kun hän ei voinut tehdä toistaiseksi enempää, kun toiset ovat ollee lähinnä voi voi koeta pärjäillä asenteella. Toivon teistä jokaisen pitävän minulle peukkuja, että asiat lähtisivät selviämään!

Ja hei, ehdin myös täyttämään muutama viikko takaperin huimat 25vuotta! Äitini sanojen mukaan jo neljännesvuosisata, yök :D

kasvi saniainen vihko notes kynät washi teippi nuuna

vihreä kasvi

Mitä sinulle kuuluu?


ps. jos kissataloudelle sopivat kasvit kiinnostavat voisin niistä tehdä postauksen!

Päivä kirpputorilla (sisältää arvonnan!)

Hervanta kirpputori Swap & Vintage 58

Minkälaista olisi pyörittää omaa kirpputoria? Lapsena kaikki ammatit kiinnostivat minua kovin; haaveilin usein kirjastonhoitajan tai opettajan työstä. Tieni on kuitenkin vienyt minut aivan eri hommiin ja tällä kertaa se vei minut päiväksi tutustumaan Hervannan Swap & Vintage 58 kirpputorin arkeen. Lopusta löytyy myös arvonta!

Sitä voisi luulla, että itsepalvelukirpputorilla työntekijät ovat vain kassaa varten, sillä siltähän se pääosin näyttää meidän asiakkaiden silmin ja varmasti tätä se joissakin paikoissa onkin. Olen aiemmin jo kertonut, että olen suuri kirpputorien fani ja olinkin innoissani kun sain mahdollisuuden päästä kurkkaamaan minkälaista oikeasti on arki kirpputorilla Swap & Vintage 58 omistajan Idan ja työntekijän Sallan kanssa.

Kun saavuin kirpputorille puolen päivän aikaan kävi sisällä mukava kuhina. Yllättäen muutamaa iltapäivän hiljaista hetkeä lukuun ottamatta asiakkaita tuli ja meni ovista todella tasaiseen tahtiin. Hervantalaisella kirpputorilla asiakaskunta on vakiintunut mukavasti ensimmäisen vuoden aikana ja olikin ilo nähdä vakioasiakkaiden rupattelevan tuttavallisesti Idan ja Sallan kanssa.

Hervanta kirpputori Swap & Vintage 58

Viihtyvyys on kirpputorilla kuin kirpputorilla todella tärkeä asia. Sillä on väliä mahtuuko rattaiden kanssa kulkemaan pöytien väliä, minkälainen valaistus on ja osaako asiakaspalvelija hommansa, vaikka jokainen päivä ei olekaan täydellinen. Swap & Vintagella pyritään ottamaan huomioon pienetkin asiat ja se varmasti on yksi syy menestykseen. 

Swap & Vintagella pöydät siistitään kerran päivässä, missä on oikeasti ihan valtava työ. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen pöytä käydään lävitse, mahdollisesti väärien pöytien tuotteet kerätään pois jos niitä huomataan. Tähän kaikkeen menee aikaa päivästä riippuen yhteensä noin kolme tuntia. Kun kierroksen lopussa kävimme katsomassa ensimmäisiä siivottuja pöytiä niin ne olivat jo ihan kiitettävästi myllättyjä, mutta silti tämä tekee viihtyvyydelle erittäin paljon. Voitte kuvitella miltä näyttävät pöydät, joita ei siistitä ollenkaan muutamaan päivään saati sitten koko myyntijaksolla. Kaikkia myyjiä ei oman pöydän kunto kiinnosta, joka toki näkyy siinä myynnissäkin. 

Hintalaputtomat tuntuvat olevan aika suuri riesa, sillä niille on ollut pakko varata oma rekki ja laatikot siihen alle. Vinkit hintalappujen kiinnittämiseen löydät aikaisemmasta postauksestani täältä! Onneksi välillä kassalla onnistutaan löytämään hinta hintalaputtomalle joko Kirppari Kallen avulla tai ihan soittamalla sille kenen pöydästä tuote on löytynyt, mutta tässä kohti se on tuurista kiinni. Aina ei tavara pääse vaihtamaan omistajaa.

Hervanta kirpputori Swap & Vintage 58

Tällä kertaa väärää tavaraa oli ”vain” kukkurallinen kori, mutta tavaroiden oikeisiin pöytiin viennissäkin menee todella paljon aikaa. Pöydän siivoaminen kerran päivässä ei muuten ole itsestäänselvyys, vaan usein se on joko myyjän omalla vastuulla tai erikseen ostettavana maksullisena palveluna.

Kierroksen aikana tuli huomattua asia, josta Ida minulle jo aiemmin puhui nimittäin pöytien ja lattioiden roskaaminen. Löytyi nenäliinoja, karkkipapereita yms. ihan puhdasta roskaa, joka kuuluu vain ja ainoastaan roskakoriin. Ei voida syyttää roskakorien vähyyttä, sillä niitä löytyy kyllä kirpputorilta runsain määrin. Todella ikävää niin työntekijöille kuin pöytien vuokraajille ja asiakkaillekin.

Päivän aikana ehtii tapahtua paljon muutakin; seurataan myyjien myyntiä ja pyritään reagoimaan nopeasti jos jollakin ei myynti suju, ollaan yhteydessä sähköpostilla ja puhelimella myyjiin esimerkiksi liian täydestä pöydästä, hintalaputtomista tuotteista tai kielletyistä myyntiesineistä, tehdään asiakashankintaa, tarjousviestejä, mainoksia ja markkinointia, vastataan asiakaspalautteeseen ja sitten on ihan pöytien täyttö- ja tyhjennyspalvelut. Yks kaks ei kuulostakaan niin yksinkertaiselta hommalta vaan päivään mahtuu paljon erilaisia hommia!

Hervanta kirpputori Swap & Vintage 58

Swap & Vintagella on myös mahdollista ottaa täysihoitopalvelu, jossa kirpputorin työntekijät hinnoittelevat tuotteet puolestasi ja pitävät huolta pöydästä koko myyntijakson ajan. Sinun tarvitsee joko vain tuoda tavarat ja hakea myynnin lopuksi valmiiksi pakattuna pois tai voit ottaa lisähinnasta haun kotoa. Hiljaisina hetkinä juuri näitä tuotteita hinnoiteltiin ja hintoja välillä etsittiin googlesta jos oli harvinaisemmasta tavarasta kyse. Ida ja Salla tietävätkin nykyään todella laajalti eri tuotteiden hinnan ja se onkin tullut heidän työssään mukavana bonuksena. Tavara myy kyllä jos sillä on oikea hinta ja kunto hyvä, ulkopuolinen on usein paras tekemään sen homman sillä tunnearvon lisää ei kukaan halua maksaa.

Vaikka ovet sulkeutuvat päivän päättymisen merkiksi, niin silti vain vielä nappailaan viimeiset kuvat facebookkia tai instagramia varten, asioita tapahtuu myös ovien ollessa kiinni. Päivä yrittäjälle on usein pitkä, mutta kun saa tehdä sitä mistä oikeasti pitää, niin se myös palkitsee. Vaikka minusta ei kirpputorin pitäjää tulekaan, näin siitä aivan uudenlaisen puolen ja todella arvostan heidän työtään. Kiitos Salla ja Ida mukavasta päivästä!



ARVONTA


Arvotaan kuuden päivän keskikokoinen pöytä Kirpputori Swap & Vintage 58:lle.
Arvontaan osallistut kertomalla parhaimman kirppislöytösi ja jättämällä kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi!
Arvonta aikaa on keskiviikkoon 20.09.2017 klo 22:00 asti!

Arvonta on päättynyt, kiitos kaikille osallistujille! 



Kirpputori Swap & Vintage 58 sijaitsee Tampereen Hervannassa osoitteessa Lindforsinkatu 4. 

Aukioloajat
Ma – To 11-19
Pe – La 11-17



Postaus toteutettu yhteistyössä Kirpputori Swap & Vintage 58 kanssa

Elokuussa luetut kirjat

helmet kirjasto lukuhaaste kirja


Ihanaa syyskuun alkua! Olen itse syyskuun lapsi ja koen olevani elementissäni eniten juuri syyskuussa. Tänä vuonna tuntui ettei kesä edes ehtinyt alkaa, mutta minua se ei haittaa sillä sateella sienet kasvavat ja kun on parempi sää on ulkoilu mukavaa. Asetin itselleni tavoitteeksi lukea neljä kirjaa kuukaudessa ja vaikka nyt onkin ollut hiljaisempi kausi niin elokuun alkuun tuli ahmittua paljon erilaisia teoksia. Eniten pidän kirjoista, jotka pakottavat jatkamaan aina vain seuraavalle sivulle eivätkä päästä irti otteestaan laisinkaan. 

Elokuussa Helmet-lukuhaaste täyttyi neljästä erilaisesta teoksesta: Leena Lehtolainen - Surunpotku , Mari Manninen - Yhden lapsen kansa, Jojo Moyes - Jos olisit tässä ja Paul Kalanithi - Henkäys on ilmaa vain. Kaikki täysin erilaisia, omalla tavallaan mukaansa tempaavia ja itseasiassa jokainen näistä käsitteli omalla tavallaan myös kuolemaa. Lukuhaaste itsessään on ihan kivassa jamassa siihen nähden, että löysin sen vasta toukokuussa ja ennen sitä olin lukenut vasta pari hassua kirjaa. En ota paineita, tuskin saan sitä lähellekään valmiiksi, mutta yrittänyttä ei laiteta! :)

Leena Lehtolaisen Surunpotku on Maria Kallio sarjaa, jonka olen taas aloittanut pitkän tauon jälkeen. Vaikka olenkin Maria Kallio kirjoja fanittanut varsinkin teini-ikäisenä todella kovasti niin jotenkin ruotsalaisten ja norjalaisten dekkarien jälkeen nämä tuntuvat valjuilta. Surunpotkua ennen luin Rautakolmion ja jotenkin kummastakin näistä puuttui se koukuttavuus ja yllätyksellisyys. Kuitenkin odotan uusinta osaa Viattomuuden loppua innolla, sillä kuitenkin vuosien saatossa sitä on kiintynyt Maria Kallioon ja hänen poliisi kollegoihinsa aika hyvin, jokaisessa kirjassa henkilöhahmot ottavat askelia eteenpäin syveten ja paljastaen lisää itsestään. 

Mari Mannisen Yhden lapsen kansa kertoo Kiinan yhden lapsen politiikasta, siitä miten sitä pystyi kiertää ja miten se lopulta muuttui, mutta ei ongelmitta. Kiinalaislapsista osa on pilalle hemmoiteltuja, miehiä on liikaa ja naisia liian vähän, osa ainoista lapsista taas kokee suuret odotukset ja sen tuoman stressin kun pitäisi oman elämän lisäksi hoitaa myös vanhemmat ja kumppanin vanhemmat ja ehkä myös isovanhemmat. Kirjassa mentiin hyvin syvälle ihmisten elämään; pakkoabortteja, hylättyjä lapsia, salasynnytyksiä ja sterilisaatioita sekä suuria sakkoja kielletyistä lapsista. Kirja aukaisi silmiä, herätteli ja toi uusia näkökantoja asioihin, joista ennen ajattelin liian mustavalkoisesti. Olen aiemminkin lukenut vastaavia kirjoja Kiinasta ja aina vain aihe kiinnostaa. Yhden lapsen kansa oli samaan aikaan riipivä ja herättävä, vaikkakin välillä kirja puudutti toistavuudellaan.

helmet kirjasto lukuhaaste kirja

Jojo Moyesin kirja Jos olisit tässä jatkaa siitä mihin jäätiin Kerro minulle jotain hyvää kirjan loputtua. Alkuun kangertelin tämän kanssa, mutta kunhan vain otin mukavan asennon sängynpohjalle upposi tämä pieni tiiliskivi hetkessä. Tätä lukiessa en välttynyt taaskaan kyyneliltä, päinvastoin välillä kirjassa oli todella tunteikkaita kohtauksia, jotka saivat minut haukkomaan henkeä nyyhkytyksen lomassa. Vaikka kirja osittain tuntuikin varsinkin alussa väkisin tehdyltä niin silti tarina vei mukanaan ja oli mukavaa palata tuttuihin hahmoihin. Postauksen ensimmäisestä osasta löydät täältä

Paul Kalanithin Henkäys on ilmaa vain tarttui mukaan kirjaston viikon laina-ajan pöydästä. Olin kirjasta lukenut jo muutamasta eri blogista ja päätin itse tarttua aiheeseen kevyemmän hömpän oheessa. Lopulta kirja meni silmät ristissä eräänä yönä kun uni ei tullutkaan. Henkays on ilmaa vain on neurokirurgin oma kertomus syöpään sairastumisesta, lapsuudesta, nuoruudesta, opiskeluajoista ja lopulta kuolemasta. Neurokirurgia ei ole henkilökohtaisesti tietämättömyyteni takia lempi aiheitani, mutta kirja opetti minulle paljon elämästä, kuolemasta ja häilyvyydestä siinä rajalla. En tätä kehu miksikään huippu hyväksi, sillä teksti tuntui välillä vaikealta. Päälimmäiseksi tästä kirjasta jäi elämän epäreiluus, sillä sitä jos mitä se on.

Näin jälkikäteen koen oudoksi, että kaikissa näissä kirjoissa käsitellään kuolemaa. Elokuu olikin jollakin tapaa hieman kolea kuukausi ja siitä ei voi syyttää pelkästään säätä. Syyskuun lukemisen tavoitteena voisikin olla esimerkiksi iloisten tai ei kuolemaa käsittelevien kirjojen lukeminen. :D


Postaus sisältää affiliatelinkkejä.

Iloista postia sinulle ja minulle

happy mail posti kalenterimania kirje yllätys iloinen

Uusin innostukseni kalenteriharrastus on edennyt siihen pisteeseen, että postilaatikosta tipahtelee milloin mitäkin ihanuuksia. Kalenteriryhmässä facebookin puolella voi osallistua kuukausittaiseen "happy mail" ketjuun, jossa lähetetään ja vastaanotetaan postia toisilta tähän hommaan hurahtaneilta. Heinäkuussa postilaatikosta tipahti ensimmäinen happy mailini ja voi sitä onnen määrää avatessani tätä kuvissa näkyvää pakettia, se oli täydellinen täynnä toinen toistaan ihanempia uusia juttuja! Näin pienellä tavalla on helppo ylläpitää innostusta harrastukseen, saada inspiraatiota ja samalla myös säästää kun saa muilta uusia "välineitä" millä jatkaa eteenpäin. Olen nyt itse lähettänyt kaksi postia  ja myös siitä tulee hyvä mieli!

happy mail posti kalenterimania kirje yllätys iloinen
happy mail posti kalenterimania kirje yllätys iloinen tarra washi teippi

Postilaatikosta tulee tätä nykyä lähinnä laskuja tai kuten meille eilen ihana "sähkön hinta nousee,, maksatte n. euron lisää kuussa" tyyppinen yllätys. Vaikka teistä harva tuskin on tähän aiheeeen tutustunut tai ihastunut niin haluaisin jakaa myös teille lukijoille iloa arkeen ja viisi ensimmäistä, jotka sanovat hep kommenttikentässä ja jättävät sähköpostiosoitteensa tulevat saamaan minulta ensin sähköpostia ja myöhemmin syyskuussa myös sitä oikeaa postia! Jos kaipaat piristystä postilaatikkoon niin nyt on hyvä tilaisuus saada jotakin kivaa (haha, en tiedä vielä mitä!) .

Haastan myös sinut piristämään läheistesi laskupinoa, laita kortti tai kirje menemään, vaiva ei ole suuri ja ilo sen saajalla varmasti valtava ♥

Vegobox Elokuu

vegobox elokuu vegaaninen vegan box

Ei kuukautta ilman vegoboxia! Nyt kyllä vähän huijasin, sillä seuraava tulee vihdoin ja viimein olemaan tämän postaussarjan viimeinen osa. Pakko jo näin tähän alkuun on todeta, että Vegobox on mennyt eteenpäin ensimmäisestä kotiini tulleesta boksista, mutta parantamisen varaa tuohon laatikon hinnan ja sisällön välille pitäisi tulla. Tämän kuun boksista löytyi paljon minulle uusia juttuja kuten paljon kohuttua "lehmätoffeeta". 

BARE merkin brittiläiset pekoni-vaahterasiirappi popparit räjäyttivät potin heti alkuunsa. Suolaisen ja makean yhdistelmä toimii aina ja nämä olivat hyviä, vaikkakin taas harmitti pieni pussin koko :D Näitä söisin mielelläni uudestaan, vaikkakin pakko myöntää että tuo poppari elementti meni näissä täysin ohi. Smoozen hedelmäjäät ovat meille tuttuja vuosien takaa, mutta makua coconut pink quava en ole ennen maistanut. Tämä meni suoraan pakkaseen ja siellä se odottelee aurinkoisempia päiviä, näin +12 lämpötilalla maistuu paremmin lämpimät sämpylät ja kukkakaalitalkoisiin osallistuminen paahdetulla kukkakaalilla.

vegobox elokuu vegaaninen vegan box  Papu

Devonvale merkin leivos oli todella hyvä! Tämä oli ehkä positiivisin yllättäjä tästä boksista, eikä suotta sillä mustaherukka-omena yhdistelmä murulla toimi yhteen täydellisesti. Kallelle tästä tuli mieleen alekstanterinleivos ilman päällistä.

Nyt todella tuntuu ettei pakettia ilman tummaa suklaata, sillä jälleen kerran sitä löytyi. Nick's Dark Chocolate patukka odottaa laukussa sitä kuuluisaa hätätilannetta, tähän ei ole juurikaan ollut himoa. Toinen kolmesta patukasta nimeltään Good oli pettymys, perus ylimakeaa raakapatukkaa johon tulee överit ennen pienen patukan loppua, ei jatkoon. Vivanin patukka pelasti tämän porukan maulla erdbeer waffel crunch, joka yksinkertaisesti vain toimi erittäin hyvin pienellä rapeudella.

vegobox elokuu vegaaninen vegan box vegobox elokuu vegaaninen vegan box

Joukon viimeisenä tulevat ne vegaanipiireissä kohutut Kuhbonbon kookostoffeet. En muista enää miltä alkuperäiset toffeet maistuvat, mutta ajatuksena näissä on varmasti samaa käärepaperista lähtien. En näihin kuitenkaan rakastunut, sillä koostumus on hieman jauhomainen ja maku aika mieto. En ole koskaan ollut suurempi toffeen fani, joten syy voi johtua siitäkin! Mutta tässä se paras puoli oli siinä kun nämä tuli nyt testattua ja tiedän ainakin etten ole kohderyhmää.

Boksi oli muutamaa hutituotetta lukuunottamatta kiva ja luo valoa tuleville yksilöille entistä enemmän! Jos vanhat boksit kiinnostavat niin ne löytyvät täältä:


Ihanaa elokuista viikonloppua 

Last.fm A — Ö



Eräänä yönä mietin musiikkimakuani ja sitä miten se on sekoitus sitä mitä siskoni ja veljeni ovat kuunnelleet ja kuunnelluttaneet minulla. Selailin nostalgisena last.fm:n listoja hihkuen riemusta unohdettujen rakkaiden kappaleiden löydyttyä uudelleen ja toisaalta myös kauhisteltua mitä kaikkea sitä on tullut kuunneltua vuosien varrella. Olen kyseistä palvelua käyttänyt kymmenen vuotta ja vaikka jossakin kohti tuli aukkoja mp3-soittimen käytön takia ovat listat suhteellisen aukottomat.

Kokosin aakkoset omasta musiikkihistoriastani, tämä vei ajallisesti yllättävän kauan sillä vaihtoehtoja oli niin paljon ja välillä piti valita mikä on minulla lähimpänä sydäntäni. Heittäkää tänne teidän last.fm tunnuksia, jos kyseistä palvelua vielä käytätte! On mielenkiintoista katsella myös mitä kaikkea teillä kuunnellaan ja on vuosien varrella kuunneltu. Minulla muuten nykyään listaan vaikuttaa paljon myös se mitä Kalle kuuntelee, sillä tunnukset meillä ovat nykyään yhteiset. Tässä tulee siis omat (melkein täydelliset) aakkoseni pohjautuen last.fm:n muisteloihin!

Asa
Balladi Kaiken Turhuudesta (Eppu Normaali, kappale)
CMX
Deadwing (Porcupine Tree, albumi)
Eloonjäänyt (Stam1na, kappale)
Fade to Black (Metallica, kappale)
Ghost (Radical Face, albumi)
Helsinki - Shangri-La (Paleface, albumi)
Iisa
JVG
Kapasiteettiyksikkö
Ledig (Mange Schmidt, kappale)
Mockingbird (Eminem, kappale)
Norah Jones
Olet puolisoni nyt (Samuli Putro, kappale)
PMMP
Quanta  (Cmx, kappale)
Rajaton (Mariska, kappale)
Steven Wilson
Tehosekoitin
Ultra Bra
Vesa-Matti Loiri
Wonderwall (Oasis, kappale)
(System Of A Down, kappale)
YleX
Zen Cafe
Älä mee (Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, kappale)
Öinen hiljaisuus

Löytyisikö sinun aakkosistasi paljon samoja?

Ylikierroksilla


Epäilen että moneen naiseen on rakennettu sisälle muistikapasiteettia vähän enemmän kuin pitäisi. Juuri sen verran, että muistaa omien menojen ja asioiden lisäksi myös miehen, lapsien ja välillä kummin kaiman siskojenkin harrastukset ja spessummat menot. Joskus tuntuu, että olen kävelevä muistitaulu jonka täytyy muistaa aivan kaikki. Tämä on usein myös todella stressaavaa ja onneksi olen osannut ottaa avuksi bullet journalin, jonne olen koonnut paljon erilaisia listoja ja muistutuksia sekä kevyempääkin hömppää kuten sarjojen seurausta ja mitä kaikkea kosmetiikkaa haluaisin kokeilla. Loputtomat satunnaiset muistilaput ovat saaneet kyytiä ja omat ajatukset tuntuvat olevan enemmän kasassa.



Meillä minä yritän muistaa kaiken, mielummin ajallaan ja etukäteen kuin viime tinkaan, sillä siitä jos mistä tulee kauhea hermojen kiristely. Kalle sen sijaan maksaa laskut eräpäivänä, unohtelee asioita ja elää muutenkin paljon leppoisammin. Vaikka tuo piirre usein ottaa kovin päähän niin samalla ihailen sitä, sillä itse en vain osaa ottaa asioita rennosti.

Tästä kokoaikaisesta ylikierroksesta on todella paljon hyötyä, mutta samalla se tuo omat ongelmansa. Esimerkiksi nukkumaan mennessä aivot vain tahtoisivat jatkaa ja jatkaa kierroksiaan ja tuovat mieleen paljon asioita, mitä pitäisi muistaa. Viime aikoina onkin unen päästä ollut taas vaikeampi saada kiinni, sillä nyt kun ei ole ollut fyysisessä työssä niin kroppa ei väsähdä samalla lailla. Uskon tilanteen kyllä helpottavan, mutta tällä hetkellä aivot käsittelevät niin suuria kuormia huolia tulevasta ja toimeentulosta. Edelleen täällä ollaan saikulla, edelleen käsi-niska-hartia on rikki, edelleen ollaan epätietoisuudessa. 



Onneksi kuitenkin vierellä on ihminen joka osaa höllätä ja joka saa myös minut nauramaan ja unohtamaan kaiken muun. Muutama viikko takaperin Kalle katsoi kirjaa kädessäni kun siivosin yöpöydällä olevaa kirjojen pinoa ja kysyi enkö ole lukenut sen jo aiemmin, no niinhän olinkin mutta onnellisesti unohtanut! Hutiostos kirpputorilta, mutta onneksi kirja on sen verran hyvä että voi myöhemmin lukea uudelleenkin. Joskus meillä menee näinkin päin ja minä hämmennyn siitä jos mistä. Ainoa mitä olen erittäin huono muistamaan on ihmisten syntymäpäivät, shame on me!

Nyt pitäisi alkaa keksimään itselleni taas tapoja nollata; pahaa ei tekisi puikkojen ja langan heiluttelu, meditointi tai öljyvärien kaivaminen kaappien kätköistä. Onneksi sentään bullet journalin ja plannerien kanssa askarrellessa saa ajatukset ylös ja vähän höllättyä omaa taakkaa paperille. Myös eräs kaunis vihko päätyi päiväkirjakseni ja se jos mikä on terapeuttista. 


Millä te nollaatte itsenne kun käytte ylikierroksilla?