Oletko koskaan pohtinut sitä miksi ihmiset ryhtyvät vegaaneiksi? Minä olen miettinyt sitä paljonkin vuosien varrella. Tammikuussa tuli luettua Mia Takulan kirja Elämäni Vegaanina kun sain sen arvostelukappaleena Into Kustannukselta. Sen jälkeen minulla menikin reilu kuukausi sulatellessa sitä kaikkea mitä kansien väliin kätkeytyikään, ennen kuin sain mitään sanoiksi asti, sillä aihe ei ole helppo. Elämäni Vegaanina kertoo 14 ihmisen tarinan vegaaniksi ryhtymisestä, syistä siihen ja elämästä vegaanina. Juuri tällaista olen kaivannut paljon vuosien mittaan, sillä vaikka facebook onkin täynnä vegaanisia ryhmiä jokaiseen makuun matkustuksesta, sipsikaljavegaaneihin ja kosmetiikasta viineihin ja juustoihin, niin se syvempi puoli usein hukkuu massaan ja itse en aina haluakaan sanoa sanaa suustani vaan olen mielummin hiljaa kiivaissakin keskusteluissa.
Mikä meitä kaikkia vegaaneja yhdistää on se hetki kun avaa silmänsä ja haluaa ottaa vastuun itsestään ja teoistaan. Jokainen vegaani on erilainen, jokaisella on eri syyt terveydestä ekologisiin tai eettisiin, meitä ei ole muovattu yhdestä muotista. Kirjassa tarinansa kertoi niin urheilijoita, vuorikiipeilijä, lääkäri kuin perheen isäkin. Tämä kirja on hyvää luettavaa juuri sen takia, ettei ole mitään stereotyyppistä vegaania olemassa.
Palaten tähän kirjaan lukukokemuksena. Otin sen mukaan Berliiniin, sillä ajattelin, että jossakin vaiheessa minulla olisi aikaa avata se. Onneksi näin ei käynyt, sillä olisin saanut siihen uppoamaan helposti tunnin, pari tai koko illan. Odottaessamme lentokoneen lähtöä Berliinissä avasin kirjan ensimmäisen kerran ja luimme sitä yhdessä Kallen kanssa päät vierekkäin. Tarinat ovat mielenkiintoisia, uniikkeja ja ennen kaikkea kannustavia. Kuka tahansa pystyy olemaan vegaani jos näin tahtoo, usein se nimittäin on juuri siitä tahdosta ja omasta asenteesta kiinni. Kirjasta tuli hyvä mieli, vaikka esimerkiksi Mia Takulan kettutarhaiskujen tarina toi kyyneleet silmiini, maailmassa on niin paljon vääryyttä. Matkan jälkeen ei mennytkään montaa päivää kun kirja oli jo loppu, siitä alkoi se kuukausien pohtiminen sekä omien ajatusten käsittely sillä niitä tästä syntyi paljon, vaikka jo vegaani olenkin.
Kenelle kirja sopii? Vegaaneille, heille jotka pohtivat vegaaniksi ryhtymistä, vegaanien läheisille sekä ihmisille jotka vain haluavat tietää enemmän vegaaneista ja veganismista. Aiempia ajatuksiani veganismistani voit lukea täältä.
ps. jos haluat maistiaisen kirjasta niin löydät Leo Straniuksen tarinan täältä.