Metsäpolulla



Kävimme eilen kävelemässä ja nauttimassa luonnosta Lempäälässä, pieni orava seurasi meidän touhujamme ja hetken istuttuamme rannalla penkillä kuului takaa rapinaa. Sieltä tuli siili joka tuhisi ja pääsimme seuraamaan sitä todella läheltä kunnes se kipitti takaisin metsään. Kalle ei ole aiemmin nähnyt siiliä tuolla tavalla ja täytyy myöntää, että oli se minullekin upea kokemus. Luonto teki taas tehtävänsä ja sitä todella nautti katsellessaan lintua kalastamassa ja miten kosken loppupään virta vei lehtiä kovalla vauhdilla eteenpäin. Näihin kuviin ja tunnelmiin ihanaa viikonloppua sinulle ♥






Vegaaniset uutuudet testissä OSA 1



Vegaanisia uutuuksia satelee eri merkeiltä huimaa vauhtia. Näen tämän pelkästään positiivisena ongelmana, sillä uusia tuotteita on ihanaa kokeilla. Kuitenkin kaikki uudet tuotteet eivät ole hyviä; osassa on katsottu markkinarakoa ja isketty ahneena kiinni täysin keskeneräisillä tuotteilla. Maku ensin kiitos! Pyrin viimeiseen asti olemaan heittämättä ruokaa roskiin, mutta kerran minun oli aivan pakko kun kohdalle tuli Poutun vegeleikkeleet, ei enää koskaan. *kylmät väreet*

Jotta helpottaisin hieman myös teidän urakkaanne kokosin muutamia uusia tuotteita tähän postaukseen. Lähdin tarkastelemaan niitä siltä kantilta, kuinka hyviä ne ovat maultaan ja tuleeko meillä niitä näkymään. Nämä tuotteet olivat kaikki minulle uusia, vaikka voikin olla että näitä on saanut jo pidemmänkin aikaa kaupoista. Ja nyt itse asiaan! Testasin Blue Dragonin Sweet Chili Spice & Wok yhdistelmää, Becelin avokado-limeöljy kasvirasvaa, Poppamiehen Vegeneesiä, Risellan Täysjyväriisi, linssi + punajuuri sekoitusta, Gold&Greenin Nyhtökauran kausimakua Saaristo sekä Plantin Vanilja Yogoat kaurajugurttia. Kaikki nämä ovat vegaanisia ja löytyivät isommasta marketista.




Blue Dragonin wokkipussin kylkeä kävin lävitse useampaan otteeseen halutessani tarkistaa sen vegaanisuus, olisin päässyt paljon helpommalla jos olisin vain katsonut edestä logon vegan tai takaa tekstin soveltuu vegaaniseen ruokavalioon. Näitä löytyy useampiakin vegaanisena ja olen todennut todella hyväksi SoFinen tofukuutioiden kanssa. Toisessa osassa on kuivamaustesekoitus ja toisessa wokkikastike. Usein käytämme wokkikastikkeita tuomaan makua, mutta tällä saa wokeista vielä parempaa. Ainoa miinus näissä on hinta joka oli reilut kaksi euroa eli kerran maustamiselle tulee kyllä hintaa.

Becel kasvirasva avokadolla ja limeöljyllä on mielenkiintoinen uutuus. En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta se maistuu lähinnä limelle. Kokonaisuutena tämä on omaan makuuni liian voimakas eli ei toimi esimerkiksi leivän päällä kurkun Porlammin Vege+ juuston kaverina. D-vitamiini on suoraan merkitty kasvipohjaiseksi ja tästä kuten ilahduttavasti monesta muustakin kasvirasvasta löytyy vegaaniudesta kertova logo. Rakenne tässä on muuten aika kovaa siniseen keijuun tottuneena, hapankorpulle levittäminen olikin aika haasteellista.  Tämä soveltuu niin leivontaan kuin ruoanlaittoonkin ja siihen tämä loppu paketillinen varmasti meneekin. Useat kevyemmät rasvat eivät sovellu paistamiseen, joka on tullut joskus karvaammin koettua. Hinta tällä pyörii kolmen euron kummallakin puolella, foodie.fi:n mukaan noin 2,79e .

Poppamiehen Vegeneesi on todella hyvää! Nyt kun vegaanisia majoneeseja putkahtelee ovista ja ikkunoista voi oikeasti valita sen suosikin (hyvästi x-tra kevytmajo) ja voin todeta tämän olevan yksi parhaista tai peräti paras maistamistani. Maku ei ole voimakas, mutta hieman makeahko. Juuri sopiva leivän väliin, grilliruoan kylkeen tai coleslawiin, jota olemmekin ahkerasti tehneet viime aikoina ihanasta uudesta kaalista. Ainoa mikä tässäkin vähän harmittaa on pieni koko ja hinta siihen nähden, joka on myöskin kolmen euron paikkeilla. Isompaa pakkausta kehiin kiitos!




Risellan Täysjyväriisi, linssi + punajuuri sekoitukselta odotin paljon ja ajattelin, että tässä olisi helppo tapa lisätä ateriaan niin kasviksia kuin proteiiniakin. Kuitenkin mieleeni tuli lähinnä koulun rutikuiva riisi, joka edelleen pelkästään ajatuksena saa kylmät väreet aikaiseksi. Meillä syödään usein basmatiriisiä tai muuta "kosteampaa" riisiä, joka on kuin luotu erilaisia kastikkeita varten. Lisäksi nyt muoti-ilmiöksi noussut punajuuri lähinnä kummastutti tässä. Ihan kiva idea, mutta ei jatkoon. Tätä sai muuten metsästää todella pitkään eli ihan joka kaupasta tätä ei löydy.

Gold&Greenin kausimakua saaristo sai myöskin etsiä aika kauan ennen kuin sitä löytyi. Makuna siinä on tilli, piparjuuri ja sitruuna. Paistettuna sipulin kanssa tämä on hyvää, kunhan ei pihtaile rasvan/öljyn kanssa paistaessa. Nyhtökaura on vain aika kuivaa sellaisenaan joten tarvitsee kaveriksi joko kastikkeen tai perunamuusin. Tätä on syöty nyt uusien perunoiden kanssa ja toimii pienellä suolan ja pippurin lisäyksellä kivasti. Olen tätä nähnyt myytävän kalliimmalla kuin muita, liki kuusi euroa paketti,  mutta Prismassa tämä on samanhintaista kuin muutkin maut (3,89e). Nyhtökauraa ostaessa siis kannattaa oikeasti vertailla hintoja ja suosia alennuksia. 




Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä tulee Plantin Yogoat kaurajugurtti makuna vanilja. Tämä on oikeasti todella hyvää, ei mielestäni liian makeaa kuten suurin osa kasviperäisistä jugurteista. Paljon tämän mausta kertoo myös se, että myös Kalle pitää tästä, vaikka ei yleisesti vaniljajugurteista tykkää. Todella hienoa, että soijajugurteille tulee muita vaihtoehtoja lisää. Tämä käy myös kevyempänä versiona vaniljakastikkeesta kaura-omena paistoksen kanssa tai ihan vain myslin ja marjojen kanssa. Hyvää joka tapauksessa! Hintaa tällä on todella vaihdellen kahdesta ja puolesta eurosta liki neljään asti, edullisempaa ollut k-ryhmän kaupoissa. 

Ostaisin näistä neljä kuudesta uudestaan ja mielestäni se on erinomainen saldo! Varsinkin Vegeneesiä ja Yogoatia meillä on nykyään aina kaapissa, nyhtökauraa ostamme silloin tällöin ja Spice&Wokkia harvemmin jos sattuu tulemaan vastaan. Oliko tässä sinulle uusia tuotteita?

Kerro ihmeessä myös omat arviosi näistä tuotteista! 

Vegobox Kesäkuu



Se olisi taas uuden vegoboxin aika!

Ollaan tultu kolmanteen, mutta ei viimeiseen boksiini kiitos ikävän sekaannuksen. Luulin tämän olevan viimeinen boksini, mutta yllättäen tilaus ei ole 3kk vaan 3kk jatkuva ja uuden maksun lähdettyä rahoja ei palauteta. Tästä tekisi mieli muutama ärräpää sanoa, mutta ei voi mitään. Olkaa siis tarkkana tilausten ja niiden ehtojen kanssa. Asiakaspalvelu ei heillä suomeksi ole, vain ruotsiksi tai englanniksi, vaikka sivut ovatkin suomeksi. Ei anneta tämän pilata tunnelmaa, vaan otetaan ilo irti viimeisistäkin bokseista ja katsotaan mitä kaikkea sieltä vielä tulee!

Vegobox on siis tuolta länsinaapurista oleva vegaaninen laatikko täynnä erilaisia syötäviä tuotteita, pääosin herkkuja. Tämän kuun boksissa oli eniten uusia tuotteita minulle tähän mennessä. Vaikka pidänkin tummasta suklaasta niin nyt alkaa tulla yli korvien, sillä tuntuu että näitä tosi tummia tulee vastaan ihan joka boksissa (enkä nyt siis puhu vain vegoboxista) ja alkaa pikkuhiljaa riittäämään.




Vaikka boksissa olikin todella söpössä vaaleanpunaisessa paketissa luomua tummaa suklaata merkiltä Doisy&Dam (makuna gojimarja ja appelsiini) niin ei tuota montaa palaa pysty syömään kerralla ja voi olla, että jää herkästi pöydälle seisomaan. Sen sijaan paketin Organica golden coconut delight patukka oli aivan törkeän hyvää, varmaan aika samanlainen Bountyn kanssa vaikka siitä ei mitään mielikuvaa olekaan. Patukka oli todella ihanan kookoksinen ja kermainen sisältä ja olisin mielelläni ottanut vain laatikollisen pelkästään näitä!

Evoken patukat ovat minulle erittäin tuttuja ja se olikin tästä paketista ainoa täysin tuttu tuote, hyväksi todettu tosin. Chia Go merkiltä oli ensimmäisessä paketissani toinen maku, joka oli ihan ok, mutta ikävä kyllä en näihin ole pahemmin ihastunut. Kuivatut Snact merkin omenan ja mangon palaset olivat pettymys, olen syönyt paljon parempaa kuivattua mangoa monta kertaa ja tässä ei ollut makua ollenkaan. Pastinos pasta snackit eivät olleet kummoisia, maistuivat pastalle ja olivat rapeita. Periaatteessa tässä ei mitään vikaa ollut, mutta jotenkin tuntui hassulta syödä pastanmuotoisia snackeja jotka myös maistuivat pasta-annokselta. Hauska idea, mutta samalla hämmentävä!

Viimeisenä paketin suurin pettymys, sillä heti pakettia avatessa kiinnitin huomioni tomaatti-seesami näkkäriin (tai sen tyyppisestä) Friggs merkiltä ja ajattelin sen olevan tosi hyvää. Tämä maistuu suoraan sanottuna puulta tai pahvilta pienellä tomaatin vivahteella. Tuote on kuitenkin gluteeniton, joten pisteet siitä ja jätän toisen avaamattoman paketin odottamaan Hennaa teehetkelle!




Mitä mieltä olin tästä boksista? 2/7 näistä voisi löytää tiensä meille uudestaan. Jälleen kerran ei mitään hurraahuutoja kuultu, paketti vaikutti avaamisen yhteydessä paljon paremmalta ja tuntuu, että sisällön kanssa on edelleen petrattavaa. Olisin ne rahat voinut käyttää paljon paremminkin, mutta aina ei voi voittaa. Jos aiemmat boksit kiinnostavat niin tässä suorat linkit Huhtikuulle ja Toukokuulle. Toivottavasti markkinoille tulisi kotimainen versio jossakin kohti, sillä uskon tälle olevan kyllä kysyntää kuten myös kosmetiikkaboksille, jota olemme nähneet jo yhden kappaleen verran Bette Boxilta Green paketin muodossa!

Jos teitä kiinnostaa niin muistakin vegaanisista tuotteista on tulossa juttua!

Aamupuuroon vaihtelua


Viikko vierähti ihan mieletöntä vauhtia. Luin viikon aikana kolme (!!) kirjaa, vietimme Kallen syntymäpäiviä, kävin kiertelemässä Tampereen keskustaa ja syömässä pariinkin otteeseen ulkona. Kesän aikana täällä tulee olemaan hieman hiljaisempaa, mutta ei anneta sen häiritä!

Tämän viikon starttasin mukavasti lempeällä kaurapuurolla mustikoiden kera. Muutama viikko takaperin kävin Kirpputori Swap & Vintage 58:ssa Hervannan keskustassa ja löysin sieltä eräästä pöydästä täysin uuden Puuron uusi aika  keittokirjan todella hyvään hintaan. En edes heti tajunnut, että kyseessä on se sama uusi kirja mitä olin selannut jo aiemminkin! Kirja on visuaalisesti ihan mielettömän kaunis, ohjeet pääosin todella yksinkertaisia ja helppoja ja mikä tärkeintä, herkullisia! Voin sanoa onnen potkaisseen minua, sillä tämä kirja on I H A N A




Tämän löydön jälkeen meillä onkin syöty taas paljon enemmän puuroja ja vanukkaita. Opin myös vihdoin miten saadaan tehtyä ihanaa todella pehmeää kaurapuuroa, salaisuus piilee kookosmaidossa, kannattaa kokeilla! Kaikki ohjeet ovat vegaanisia ja gluteenittomia ilman valkoista sokeria, tämä sopii hyvin erikoisruokavalioiselle sekä lapsiperheille. Aiemmin jo olen ihaillut kirjan lakupuuroa sitruunakermalla Syötävän hyvä -blogissa ja se menee varmasti seuraavaksi kokeiluun. Jos kaipaat vaihtelua aamupalapöytään niin löydät tämän kirjan Adlibriksestä. Meillä syödään varmaan juhannuksenakin puuroa, sillä jotenkin se juhannus pääsi meidät taas yllättämään :'D

Mitä suunnitelmia sinulla on juhannukseksi?


mainoslinkki

Kirjavinkit sadepäivälle + extrana sarja Netflixistä



Ensimmäistä kertaa vuosiin ahmin kirjan (tai oikeaan kaksi) vain muutamalla istumalla. Minulla on ollut asennevamma niin lukemista, omaa aikaa, e-kirjoja kuin pokkareitakin kohtaan. Olen hyllänyt lapsuudesta asti olleen intohimon lukemiseen, etsinyt käsiini vääriä teoksia luovuttaen yksi toisensa jälkeen. Viime aikoina on taas satanut enemmän ja kun niska on ollut kipeämpi on ollut hyvä käpertyä sängyn pohjalle kissojen kanssa ja vain uppoutua muihin maailmoihin.

Jo vuosia sitten (tarkemmin ottaen lapsena) päätin ettei pokkari ole kunnollinen kirja. Jos kirjastossa sai valita pokkarin tai kovakantisen väliltä valitsin aina sen painavemman tiiliskiven, vaikka pokkari olisi ollut ihan yhtä luettava. Yritä siinä sitten itsepäiselle nuorelle naiselle sanoa, että sisältö on niissä ihan sama. Pokkarikammo jatkui oikeastaan viime vuosiin asti, jonka jälkeen on tullut todettua ettei se ole yhtään sen pöllömpi ja joissain tapauksissa se on jopa parempi valinta.


postaus sisältää sinisiä mainoslinkkejä

Sain tabletin Kallelta viime syntymäpäivänäni, alun mutinan jälkeen kokeilin e-kirjoja (hyvin montaa erilaista) ja totesin ei kiitos. Kuitenkin matkalla Mikkeliin minun oli pakko lukea äidinkielen kurssia varten kirja ja kun edellinen ei uponnut aloitin epätoivoisesti (kaksi päivää aikaa lukea!) Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolaisen. Kirja oli hulvaton, e-kirjana todella nopea lukea ja myönsin, ettei tabletti ole yhtään sen hullumpi lukulaite. Parasta tabletissa onkin se, ettei erillistä lukuvaloa tarvitse ja vaikka itse pystyisi lukemaan yön pikkutunneille pimeässä helposti niin se ei häiritse Kallea, huippua!

Monta yritystä myöhemmin en taas osannutkaan lukea tabletilla, kunnes latasin Miika Nousiaisen uuden romaanin Juurihoidon . Aivan törkeän hyvä! Niin hyvä, että kun alkuun pääsin oli pakko päästä loppuun kun mieleen jäivät pyörimään kirjan surkuhupaisat hahmot ja matka toiselle puolelle maapalloa etsimään kadonnutta isää. Jotakin tekemistä saattaa olla sillä, että Miika Nousiainen nyt vain on ihan huippu hyvä kirjoittaja, harva muu on saanut hammaslääkäri juttuja kuulostamaan yhtä kiinnostavilta. Mietin jo hetken, että uskaltaisin lähteä poistattamaan seuraavan viisaudenhampaani, joka piti poistaa jo aikoja sitten! 

Tuon luettuani aloitin melkein heti perään viikonloppuna Jojo Moyesin kauniin teoksen Kerro minulle jotain hyvää (tässä e-kirjana), jonka moni varmaankin tietää elokuvateattereista. En ole itse nähnyt vielä elokuvaa, halusin ensin lukea kirjan johon elokuva pohjautuu. Alkuasetelma oli minulla tiedossa ennen kirjan aloittamista ja spoilasin itselleni epäonnekkaasti lopunkin, mutta ei se lopulta haitannut! Kirja vei mukanaan ja Louisan ja Willin yhteinen tarina kosketti minua todella syvältä. Olen itsekin ollut henkilökohtainen avustaja ja siltä pohjalta oli helppo hypätä mukaan kirjan maailmaan, jossa oli paljon samoja tunteita mitä olen itsekin käynyt lävitse ja niitä ihania onnistumisen fiiliksiä. Seuraavaksi haluan lukea Louisan tarinaa jatkavan Jos olisit tässä


Sekä Juurihoito että Kerro minulle jotain hyvää ovat kumpikin erinomaista kesäluettavaa, ei liian raskasta ja sopivasti mukaansa tempaavaa. Kuitenkin koska me kaikki emme ole lukutoukkia niin näin lopuksi myös vinkki Netflixin äärelle, nimittäin ahmimme juuri Kallen kanssa ihan huippu hyvän uuden sarjan nimeltä Girlboss! Nyt pitäisi keksiä vielä a) mitä katsoa sitten kun Orange is the New Blackin viides kausi saadaan katsottua loppuun ja b) mihin kirjaan yöpöydältä tarttuisi seuraavaksi... Jos kaipaat lisää ohjelmavinkkejä Netflixistä niin kurkkaa toki aikaisempi postaukseni suosikeistani!


Ohjelmasuosituksia otetaan taas vastaan! 


Postaus sisältää mainoslinkkejä

Muutoksia


Rakastan blogin kirjoittamista, kuvaamista ja koko tätä maailmaa. Kuitenkin rakastan myös hiljentyä bullet journalin pariin ja tehdä seuraavalle viikolle uusi erilainen aukeama, vähän kuin aloittaisi jotakin uutta joka viikko. Olen alkanut pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja, haaveilemaan opiskeluun lähtemisestä ja siitä että löytäisin itselleni ammatin, joka sopisi minulle.  Muutama viikko takaperin tapahtui jotakin, joka nosti hymyn suupieliini ja se hymy ei ole vieläkään sammunut. 

Uskokaa tai älkää niin nyt minusta tuntuu, että kohtalolla olisi ollut sormensa pelissä. Olen pyöritellyt mielessäni jo pidemmän aikaa sitä, että haluaisin kirjoittaa enemmän ja lähteä oikeasti kehittämään itseäni ja taitojani. Kun muutama viikko takaperin facebookin inboksiin tipahti viesti Luonnonkauniin Ann-Christineltä täytyi minun nipistää itseäni uskoakseni sen olevan totta. He Jonnan kanssa halusivat minut kolmanneksi kirjoittajaksi Luonnonkaunis -blogiin! 

Vaikka Turkooseja Unelmia tuntuukin rakkaalta ja olen tehnyt paljon töitä sen eteen niin en miettinyt montakaan minuuttia kun vastasin kyllä. Kun eteen tulee mahdollisuus on siihen tartuttava, vaikka se tarkoittaisikin muusta luopumista, paljon töitä ja muutoksia. Tällä hetkellä en kuitenkaan ole luopumassa mistään, eli ainakin tällä erää Turkooseja Unelmia jatkaa selkeämmällä linjauksella luonnonkosmetiikan ja hyvinvoinnin aihealueiden siirtyessä Luonnonkauniin puolelle. 

Turkooseja on antanut minulle ihan mielettömästi ja luopuminen siitä tuntuu toistaiseksi pahalta. Kuitenkin asiat eivät ole ikuisia ja katson rauhassa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tämä kaikki vain vahvistaa intohimoani kirjoittaa ja samalla myös valokuvaamisesta on tullut minulle tärkeämpää. En olisi voinut muutama kuukausi takaperin kuvitella, että kuvaisin neljä tuntia putkeen ja käsittelisin onnessani raakakuvia pitkälle yöhön. 

Vuosia sitten opiskellessani av-viestintää koin ettei se ala olisi minua varten, mutta näköjään se vaatikin vain kypsyttelyä mielessä. Olen erittäin kiitollinen ihanalle meidän ryhmän omalle opettajalle, joka tutustutti minut valokuvaamisen saloihin, graafisen puolen opettajalleni jolta sain intohimo InDesigneä kohtaan sekä tv-puolen opettajalle joka ei luovuttanut suhteeni, vaikka en helpoin tapaus ollutkaan. Sain arvokkaita oppeja huippu tyypeiltä ja myönnän edelleenkin ikävöiväni takaisin kouluun. Oman itsensä etsiminen on ikuisuus projekti, mutta nyt olen taas ottanut askeleen eteenpäin. 

Turkooseja Unelmia jatkaa eteenpäin edelleen kevyellä otteella veganismiin ja vegaanisiin tuotteisiin, mutta myös syvällisempi puoli saa enempää valtaa. Liian synkäksi homma ei kuitenkaan mene, vaan edelleenkin tämä on blogi unelmia ja hyvää oloa varten. Kiitos mahdollisuudesta Jonnalle ja Ann-Christinelle ♥

Rakkaudesta hamam-pyyhkeeseen



Jo muutaman vuoden ajan Hamam-pyyhkeet ovat olleet puheenaiheena eri keskustelupalstoilla ja blogeissa, eikä suotta. Olen itsekin näitä netissä katsellut useampaan otteeseen, miettinyt josko uskaltaisi kokeilla ja hylätä kaapin pohjalle froteepyyhkeiden armeijan, joka meillä on. Tämän vuoden Supermessuilla oli Hamam-pyyhkeiden Linan piste, johon eksyttyäni en voinut lähteä hypistelemättä ja ihailematta näitä kauniita pyyhkeitä.

Ennakkoluulot olivat kohdallani aika korkeat, ajattelin näitä pyyhkeitä paljon paksummiksi, kovemmiksi ja karheammiksi, hieman jopa ihmettelin miten nämä voivat olla niin suosittuja. Sen sijaan kun pääsin hypistelemään ne osoittautuivat kaikeksi muuksi ollen pehmeitä, ohuita ja todella kauniita, kiitos perinteisen kudonnan ja käsin solmittujen hapsujen. Hamam on turkin kieltä ja tarkoittaa kylpylää, niissä nimenomaan on näitä käytetty turkissa jo vuosisatojen ajan. Materiaalina linan hamam-pyyhkeillä on pääosin puuvilla, mutta joistakin malleista voi löytyä myös puuvilla-pellava sekoitetta. Pyyhkeet kestävät 60 asteen pesun, vaikka suositus onkin 40 astetta. Imukyky paranee ajan myötä, vaikka se jo ensimmäisillä käyttökerroilla on huikea. Sain linan maahantuojalta ihanan turkoosin kylpypyyhkeen sekä käsipyyhkeen kokeiluun pitkän keskustelumme jälkeen, joka oli todella antoisa. Kiitos!

Sain tietää, että omistajan perheen toinen kotimaa on Turkki ja hänelle suurin osa pyyhkeiden tekijöistä on jo perhetuttuja. He todella tietävät mistä pyyhkeet tulevat ja ketä ne tekee. Lapsityövoimaa ei pyyhkeiden kanssa käytetä ja pyyhkeet tulevat pienistä kutomoista ja perheyrityksistä kylistä, joissa ne valmistetaan alusta loppuun saakka. Linalla työskennellään suoraan kutomoiden kanssa ilman välikäsiä ja valmistajat toimivat yhteisesti määriteltyjen eettisten arvojen mukaisesti. Eettisyys on minulle iso asia ollut jo pitkään ja voinkin näitä pyyhkeitä ostaa todella hyvillä mielin. Enemmän tarinasta tuotteiden takaa löydät linan sivuilta. Osta sellaisia pyyhkeitä, joiden tekijät ovat kartoitettavissa!


Pyyhkeet saatu blogin kautta

Olen nyt käyttänyt näitä useamman kuukauden ajan. Ja nyt on pakko myöntää, en vielä itse pyyhkeenä ole tuota isompaa Ranta mallista saanut käytettyä sillä se on ollut aivan muussa käytössä päivittäin! Rakastan sitä huivina ja vilttinä, niin myös rakastavat meidän kissat ja varsinkin Tiikeri. Iltaisin meillä Tiikerin kanssa on muodostunut tapa, että laitan viikatun hamam-pyyhkeen tyynyni vierelle ja Tiikeri tulee siihen nyt merkatulle omalle paikalleen nukkumaan meidän kanssa, joskus tuntuu että Tiikeri oikein odottaa sitä hamamin taittelua ja laittamista sängylle. Voi sitä purinan määrää. En ole siis voinut tätä ottaa sen "oikeaan" käyttöön sen takia, pakko hankkia näitä lisää että riittää jokaiselle. :D  Monikäyttöisyys, nopea kuivuminen ja keveys onkin varmasti hamam-pyyhkeellä se isoin juttu, sillä tästä on moneksi ja se sopiikin hyvin niin vaeltajille , mökille, automatkalle kuin rannallekin. 

Parasta ehkä on pieni koko, johon isokin pyyhe menee. Froteepyyhkeisiin nähden hamam on todellinen tilaihme ja ne tulevat meillä syrjäyttämään pikkuhiljaa nuo perinteisemmät froteepyyhkeet. Hamam-pyyhkeet kuivuvat nopeasti ja ovat todella imukykyisiä, jonka olen huomannut käsipyyhkeen kanssa. On ihan uskomatonta miten nopeasti se myös kuivuu, vaikka käyttäisikin tiuhaan tahtiin! Lisäksi nämä ovat mielestäni todella kauniita ja sävyt ovat kirkkaat pesujenkin jälkeen. Värivalikoima on todella kiva ja kun sävyt ovat samat eri malleissa on niitä helppo yhdistellä toisiinsa. Seuraavaksi käyn hankkimassa hieman tummemman sävyiset käsipyyhkeet samaa sarjaa, mitä meillä nyt jo onkin tuomaan tunnelmaa saunaan laudeliinoiksi. Myös kesäksi reissuja ajatellen tarvitaan kummallekin omat pyyhkeet, Saari malli on todella mieleeni ja ihanaa kun siinä on reilusti kokoa (100x180cm).  Nämä sopivat varmasti vauvasta vaariin, kokojakin löytyy niin lapsille kuin aikuisillekin ja uskoisin laadukkailla pyyhkeillä olevan myös käyttöikää. Näille kannattaa antaa mahdollisuus, suosittelen niitä erittäin lämpimästi. Iso kiitos Linalle pyyhkeistä!

Linan oma myymälä löytyy Tampereen keskustasta osoitteesta Aleksanterinkatu 28. Pyyhkeitä löytyy myös Böknäs -ketjusta ja linan omasta verkkokaupasta osoitteesta https://www.lina.fi


Pyyhkeet saatu blogin kautta, tuotteet hyviksi todettu ja linkeistä en hyödy mitenkään. 

Epävarmuudesta ystävä



Olen uskaltanut vihdoin tuoksumaan kukkasilta, näkyä, tuntua ja kuulua, olla persoona. Viime aikoina olen taistellut suuren epävarmuuden kanssa ja nyt tuntuu, että vihdoin tuo vanha vihollinen alkaa kääntymään enemmän kumppaniksi ja sellaiseksi johon voi myös nojata tarpeen vaatiessa. Sitten teini-iän en ole uskaltanut käyttää voimakasta meikkiä, pukeutua räväkästi saati sitten käyttää tuoksuja, jotka voisi jopa huomata. En vain pidä siitä, että minut huomataan.

Olen ollut itsestäni erittäin epävarma jo pitkään, inhonnut sitä miltä näytän tai kuulostan. Ennen ajattelin etten kelpaa kenellekään ja nyt kohta jo viisi vuotta seurustelleena siinä se joku minua katselee päivästä toiseen ja kestää jopa nälkäkiukut ja hormonimyrskyt.  Sitä jaksaa edelleen päivittäin ihmetellä sitä kaikkea mitä ympärilläni on ja sitä miten kiitollinen olen kaikesta. Kyllä minä kelpaan.

Viimeisen puolen vuoden aikana olen tullut enemmän sinuksi vartaloni ja itseni kanssa. Oppi on ollut kova, ihmisen joka on aina taistellut omakuvaansa vastaan ei ole ollut helppo myöntää, että joskus täytyy vain antaa olla ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Kun ymmärsin että näin on hyvä niin se helpotti kokonaisvaltaisesti todella paljon. Sitä tuntui jonkin ison lukon napsahtavan auki, nämä ovat kai niitä elämän suuria ymmärryksiä. Elämäntilanteet vaihtelevat ja se miten kovaa sitä on treenannut joskus ei välttämättä näy tämänhetkisessä tilanteessa, eikä niin välttämättä kuulukaan olla. Naisena vartalo kokee suuria muutoksia läpi elämän ja sen hyväksyessään voi olla paljon onnellisempi. Liikun kun siltä tuntuu ja syön terveellisesti, ei mitään pakkoja. Pyydän sinulta, että seuraavan kerran kun menet peilin ohi hymyilet itsellesi. Hetken tätä tehtyäsi saat siitä tavan ja kiität itseäsi siitä vielä myöhemmin.




Vielä enemmän olen oppinut nyt sairasloman aikana itsestäni. Siinä missä välillä ottaa päähän todella paljon niin on myös ollut niitä hetkiä, kun ymmärtää mitä elämältään haluaa tai ei haluakaan. Välillä tulee horjahduksia päiviin, sellaisia jonka jälkeen menee peiton alle ja ei haluaisi tulla pois koko päivänä. Joskus myös sallin sen itselleni, on ihanaa kun voi jättää tämän maailman hetkeksi ja olla siellä peiton alla Tiikerin kanssa miettimässä syntyjä syviä. Kyllä sieltä pois tullaan viimeistään silloin kun happi loppuu.

Yhden asian nyt tiedän, nimittäin sen mitä haluan tällä hetkellä tehdä. Sain ihan mielettömän mahdollisuuden, josta kerron teille vielä tällä viikolla lisää sillä muutoksia on tulossa tätä blogia myöten. Siihen epävarmuuteen kannatti luottaa.

Ihanaa maanantaita ♥


ps. katsottiin viikonloppuna todella hyvä elokuva nimeltään Captain Fantastic, ihan mielettömiä roolisuorituksia varsinkin lapsinäyttelijöiltä! Herkille ihmisille varoitus alkuun, peuralle ei käy hyvin ja hetken aikaa on hyvä vaikka selata puhelinta, nimimerkillä vähän turhan herkkä

Loppuneet tuotteet OSA 1



Olen muiden blogeissa aina ihastellut loppuneita tuotteita, sillä silloin kun on tuote loppu on arvio tuotteesta pitkältä ajalta. Sen vuoksi tänään aloitan sarjan omista loppuneista tuotteistani. Ei hätää, näitä ei usein tule sillä meillä putelit tuppaavat kestämään joskus ikuisuuden (tai siltä se ainakin tuntuu). Myös jos tuote ei heti tunnu täydelliseltä jää se helposti nurkkaan pölyttymään, vaikka lopulta se olisikin kaivannut vain pientä totuttelua ja mahdollisuuden antoa. Nyt olenkin petrannut todella paljon varsinkin noiden tuotteiden kanssa ja moni inhokki onkin kääntynyt positiiviseksi yllätykseksi ja harmitus ollut suuri kun se on loppunut.


Postaus sisältää mainoslinkkejä


Madaran SOS Moisture Cream oli juuri tällainen alun pettymys ja loputtuaan suosikkini. Tämä tuntuikin kestävän meillä ikuisuuden, vaikka lopuksi käytinkin tätä liki päivittäin muutaman kuukauden ajan. Kasvoille tätä olen käyttänyt talvisin tehokosteuttajana kun tuulen ja pakkasen vauriot ovat pahimmillaan. Kuitenkin kevyen koostumuksensa vuoksi ihastuin tähän myös keväällä, sillä tämä imeytyy nopeasti ja varsinkin yöksi tämä oli oikein mainio. Kuitenkaan tätä ei enää ole saatavilla, vaan tästä on kehitelty uusi versio Sos Hydra Recharge Cream, joka tosiaan pohjautuu tähän tuotteeseen. 

Tuote joka löysi ensi kosketuksesta tien meidän kummankin sydämeen on Madaran SOS Hydra Seerumi, josta olen tainnut mainita joskus aikaisemminkin. Kalle kokeili tätä ensimmäisen kerran noin vuosi sitten ja muuhun ei ole ollut paluuta. Tämä on kosteuttanut hänen pintakuivaa ihoaan ihan mielettömästi ja hänen ihonsa ei ole ikinä ollut näin hyvässä kunnossa. Kallen iho on tasapainoittunut ja myös finnit ovat jääneet historiaan. Itse sain käytettyä tätä vain satunnaisesti, sillä vaikka huomasin oman ihoni myös pitävän tästä niin jätin tämän arvokkaamman tuotteen suoraan Kallen huomaan. Me molemmat käytämme lähes pelkästään luonnonkosmetiikkaa ja onkin ollut hauskaa huomata, miten myös toinen on saanut siitä suurta apua. 

Oli muuten pieni kriisin paikka kun tämä loppui ja piti odottaa Madaran -40% päivää, jotta saataisiin uusi purkki tilalle. Myös eron ihossa huomasi ja Kallen ihon kunto alkoi heti palaamaan vanhaan. Tästä viisastuneena tilasimme suoraan kaksi seerumia Madaran alennuspäivältä.  Seerumi syväkosteuttaa ja tasapainoittaa ihoa, on vegaaninen ja sopii kaikille ihoille. Ja mikä parasta, tämä imeytyy ihoon iha supernopeasti ja sopii hyvin myös kasvovoiteen alle kosteuttamaan syvempää. Tämä taitaakin olla yksi ainoista kosmetiikka tuotteista, joita me kummatkin käytämme. Madara SOS Seerumi sisältää pohjoisen pionia, pellavansiemeniä, nokkosta sekä hyaluronihappoa. 


Sitten muutama perustuote, jotka eivät oikein herättäneet minussa suurempia tunteita. Khadin Amla shampoon jämät sain työkaverilta kokeiluun. Olin tätä ostamassa aikaisemmin, mutta Ruohonjuuren myyjä suositteli minulle ja ongelmalliselle päänahalleni enemmän Hibicusta , jota kuitenkaan en jotenkin osaa käyttää. Päänahalla toki kestää tottua uuteen shampooseen, mutta parin viikon kokeilulla en tähän ihastunut. Khadin shampoot ovat Ayurverdisiä ja vegaanisia. Huomasin muutamalla kokeilulla Amlan olevan minulle sopivampi ja Hibicus seisoo käyttämättä suihun hyllyssä. Nämä ovat suhteellisen arvokkaita ja juuri sen vuoksi väärä valinta harmittaa. 

Toinen tuote joka oli ihan kiva, mutta aika arvokas sisältöönsä nähden on Luomu Avokadoöljy jonka ostin jo jonkin aikaa sitten Natural Goods Companyn alennusmyynnistä. Öljy itsessään oli hyvää ja olenkin käyttänyt avokadoöljyä niin kasvoille kuin vartalollekin. Vinkkinä muuten, jos kasvotuote ei sovellu kasvoille niin käytä loppu vartalolle. Tämä oli meinaa liian rasvainen kasvoilleni, mutta sen sijaan vartalo rakasti tätä. Tämä pullo ei tule menemään hukkaan, sillä olen aiemmin ostanut isomman pullon Avokadoöljyä keittiötä ajatellen ja siitä täytän sitten tätä pikku purkkia. Öljyn tuoksu on melko voimakas, mutta ainakaan itseäni se ei häiritse. Tämän pienen purkin litrahinta liitelee useassa sadassa eurossa, kun taas luomu avokadoöljyä ruoanlaittoon löytyy huomattavasti huokeamminkin. Sanoisin kuitenkin kyseessä olevan samaa tavaraa eri purkissa ja pääasia lienee siinä, että öljy on luomua.


Urtekramin Nordic Birch shampoota löytyy niin kuiville hiuksille suunnattu kuin ihan normaaleillekin, joka löytyi ihan meidän "lähi" Prismasta. Olen tästä kuullut ja lukenut todella paljon hyvää, tämä olikin sellainen perushyvä luonnonkosmetiikan shampoo. Shampoon tuoksu oli melko neutraali ja vaahtoutui yllättävän kivasti, oikeastaan ehkä jopa paremmin kuin useampi muu. Shampoo sisältää kosteuttavaa aloe veraa ja glyseriiniä, mutta rehellisesti sanottuna ei tämä ainakaan omia hiuksia kosteuttanut. Voi olla, että kuiville hiuksille suunnattu olisi sopinut minulle paremmin. Shampoo on vegaaninen.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä on i+m Naturkosmetiks Berlinin Balance Shampoo, josta olen aiemmin kirjoittanut jo täällä yhdessä sarjan tehohoitoaineen kanssa. Shampoon toimivuuden huomasi parhaiten siinä kohti kun se oli jo loppu, sillä tätä jäi oikeasti ikävä. Kuitenkin muitakin hyviä shampoita löytyy ja uusia tulee kokoajan. Paljon odotankin muutamalta kaapin pohjalla odottavalta shampoolta onko niistä tämän syrjäyttäjiksi! Tehohoitoainetta on vielä pieni tilkka jäljellä, sitä olen vähän säästellyt sillä se on ollut todella toimivaa ja nimenomaan tehokosteuttajana ei päivittäisessä käytössä. Tällainen postaus tällä kertaa, huh kyllä tätä kirjoittaessa kuluikin tovi!

Oikein ihanaa viikonloppua ♥


Mainoslinkit tunnistat niiden sinisestä väristä