Läsnä hetkessä – kuukauden meditaatiohaaste



Maaliskuun alussa haastoin itseni meditoimaan päivittäin edes pienen hetken. Niin olen tehnytkin ja tuloksiakin on tullut! Meditoinnista on paljon hyötyjä, joista voit käydä lukemassa With Miinan hyvästä postauksesta. Miinalta löytyy myös hyvät ohjeet siihen miten aloittaa meditointi. Eniten minua omalla kohdallani kiinnosti meditoinnin auttaminen keskittymiskykyyn, rentouttaminen sekä stressin ja ahdistuksen helpotus. Kun kuuta on jäljellä enää muutama päivä niin kerron teille miten päivittäinen meditaatio on vaikuttanut minuun ja miten koko projekti on mennyt.

Alkuun meditaatio ei ollut helppoa. Minulla on ollut jo pidempään pahojakin keskittymisvaikeuksia, joiden vuoksi mm. koulunkäynti on aina kärsinyt. Muutama vuosi takaperin joogasin todella paljon ja varsinkin rauhallinen yin jooga oli todella lähellä sydäntäni. Sen avulla opin pysähtymään ja olemaan hetkessä. Rakastin loppurentoutuksia, jonka vuoksi tiesin kyllä pystyväni tähänkin jos vain haluaisin. Ihan ensimmäisillä kerroilla meditoidessa maltti on valttia ja kannattaa aloittaa lyhyemmistä ajoista. Nopeasti opinkin kuuntelemaan itseäni ja sitä minkälainen fiilis on. Turhaa ottaa puolen tunnin meditaatiota jos mieli on kovin levoton, mutta toisaalta joskus saatan tehdä useamman harjoituksen peräkkäin jos olotila kovin muuttuu.




Minun oli tarkoitus kokeilla erilaisia sovelluksia, mutta kun ensimmäisenä kokeilin Insight Timer sovellusta niin muihin en enää koskenut. Sovellus on ilmainen ja englanninkielinen, sieltä löytyy vaikka millä mitalla eri mittaisia ja tyylisiä harjoituksia. Myös ajastin on todella kätevä ominaisuus! Aluksi kuuntelin paljon ohjeistettuja meditointeja, mutta lopulta käytin myös paljon ajastinta ja taustalla joko puron solinaa tai muita luonnon ääniä. Myös erilaisia rauhoittavia musiikkeja löytyy sovelluksesta, joista muutamat ovat olleet todella loistavia. Kuulokkeet ovatkin kätevät, jos taloudessa on muitakin henkilöitä ja haluat saada täyden rauhan. 

Toiset meditoivat täydessä hiljaisuudessa, mutta minua varten se ei ole. Nämä ovat täysin makuasioita, minulla puron solina taustalla sulkee kissojen kohellukset tai Kallen pelaamisen äänet pois. Tällä tavoin voin mediotoida milloin haluan. Muutama viikko takaperin olin viikonlopun kestävällä mindfulness ja itsemyötätunto kurssilla, jossa teimme paljon erilaisia harjoituksia ja rentoutuksia. Tuolla jo huomasin sen, miten paljon olen kehittynyt ja ennen kaikkea miten paljon nautin nykyään meditoinnista! 

Olen löytänyt meditoinnista tavan rauhoittaa levoton mieli, mutta se on toiminut myös kivunhallintaan. Ei se kipua pois vie, mutta auttaa hyväksymään sen ja elämään kivun kanssa. Ennen kaikkea, tässä kohti oma asenteeni on muuttunut. Varsinkin pieneen päänsärkyyn hiljainen meren kuohunta on loistava, silloin keskityn vain hengittämiseen ja rentoutumiseen.




Nyt kuukauden harjoittelulla olen huomattavasti rauhallisempi ja rennompi. Meditointi on ihan toden teolla vaikuttanut jokapäiväiseen elämääni! Iltaisin nukahdan nopeammin ja ennen kaikkea aamulla herään todella helposti, joka on minun kohdallani ihme. Monta kuukautta lukeminen oli todella vaikeaa, mutta nyt olen pystynyt keskittymään siihenkin ongelmitta. Oikeastaan kaikki muukin keskittyminen on helpottanut ja tuntuu, että olisi kevyempi olla sisäisesti. Varmasti myös lisääntyneellä valon määrällä ja rauhallisemmalla ympäristöllä on asian kanssa tekemistä, mutta ennen kaikkea kiukunpuuskat (varsinkin kivusta johtuvat) ovat jääneet pois. Olo on seesteinen ja määrätietoisempi. Vaikka ympärillä on paljon vaikeita asioita, odottamista ja epätietoisuutta niin nyt olen löytänyt tapoja, joilla en anna stressin ja ahdistuksen vyöryä päälleni. Tietoisesta hengittämisestä on tullut tärkeä työkalu.

Vaikka oloni onkin tietyllä tapaa valaistunut, helpottunut ja rauhallinen niin ei tämä ole varmasti meistä jokaista varten. Kyse on kuitenkin matkasta omaan itseensä ja itsensä tuntemiseen, eikä se aina ole helppoa tai mukavaa – päinvastoin. Olen samalla käynyt mielessä läpi kipeitäkin asioita, hyväksynyt ja antanut anteeksi. Kuitenkin nyt oloni on helpottunut ja en jaksa stressata turhaan asioista, joihin en voi vaikuttaa. Hyväksyn tilanteen, nykyisyyden, nautin tästä hetkestä ja siitä mitä minulla on. 




Olen oppinut pysähtymään ja avaamaan kunnolla silmäni, olemaan tässä ja nyt. Se onkin tämän kuukauden parasta antia. En ole suorittanut vaan opetellut uuden tavan, josta todella pidän. Meditointi ei ole minulle pakollista, mutta tarpeellista ja todella antoisaa. Tällä tiellä tulen jatkamaan eteenpäin, kohti seesteisempää ja onnellisempaa minää.

Oletko kokeillut meditaatiota?


Katso myös:


Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!

Mitä katsoa Netflixistä? Osa 2



Vapaapäivä ja ei mitään katsottavaa? Nyt seuraa toinen osa vinkeistäni Netflixin kätköistä löytyvistä sarjoista, joista osa on Netflixin omaa tuotantoa! Vaikka Netflixistä löytyykin millä mitalla loistavia sarjoja niin nostan tähän neljä sarjaa, jotka sopivat chilliin päivän kestävään jumittamiseen popkornikipon ja jäätelön kanssa. Ensimmäinen osa Netflix suosikeistani löytyy täältä

Atypical sarja kertoo autistisesta pojasta, joka haluaa itselleen tyttöystävän. Sarjassa seurataan päähenkilöä Samia, mutta myöskin hänen perheenjäseniensä elämää ja ongelmia. Ensimmäinen kausi löytyy Netflixistä ja iloksemme myös toinen on tekeillä! Trailerin voit kurkata täältä.

Girlbossin sarjassa meidät viedään seuraamaan parikymppisen Sophian elämää, jossa hän irtisanomisen ja häätöilmoituksen jälkeen pyrkii nousemaan kuopasta ja luo itselleen nimeä vintage vaatteiden ja asusteiden myyjänä eBayssa. Sarja on hauska ja omalla tavallaan voimaannuttava, jonka takia onkin harmillista, että sarja lopetettiin ensimmäiseen kauteen. Sarja pohjautuu Sophia Amoruson elämään ja #GIRLBOSS kirjaan. 

iZombie ei ole ehkä herkimmille, sillä nimensä mukaisesti sarjasta löytyy aivoja syöviä zombeja. Sarjassa seurataan Olivia "Liv" Mooresta, joka muuttuu verilöylyksi kääntyneissä bileissä zombiksi saatuaan raapaisun toiselta zombilta. Hän hylkää aiemman elämänsä ja menee töihin ruumishuoneelle, jossa aivojen saanti on taattu. Sarjassa Liv rupeaa yhteistyöhön poliisin kanssa, sillä aivoja syödessään hän saa satunnaisia näkyjä, jotka auttavat murhatutkimusten ratkaisussa. Kolme kautta löytyy kokonaan Netflixistä ja neljäskin sinne saapuu nyt jakso kerrallaan! Sarja perustuu samannimiseen sarjakuvaan. Tämä on ensimmäinen zombisarja, jota olen voinut koskaan katsoa. En perusta pahemmin väkivaltaisista tai raaoista sarjoista/elokuvista, mutta tämä on tehty keveällä otteella ja huumorilla. Vaikka aivojen paistaminen pannulla ja niiden syöminen chilikastikkeen kera onkin ällöttävää niin silti sarja on hirmu hauska ja omalaatuinen.

The Good Place sarjassa keskitytään Eleanor nimiseen naiseen, joka herää hyville ihmisille tarkoitetussa tuonpuoleisessa. Pian hän ymmärtää, että hänen olisi kuulunut mennä helvettiin taivaan sijaan ja sarjassa hän yrittääkin piilottaa todellisen minänsä ja tulla paremmaksi ihmiseksi. Jaksot ovat lyhyitä ja sarja on yllättävän koukuttava! Sarjasta on vasta yksi kausi Netflixissä, mutta toinen kausi on tehty ja kolmas tekeillä. 

Sen sijaan, että menisin tuijottamaan Netflixiä niin nyt lähden aurinkoiseen säähän kävelylle ja sen jälkeen uppoan taas kirjojen maailmaan. Ihanaa palmusunnuntaita sinulle!


Oliko jokin näistä sarjoista sinulle tuttu?


Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!

Kevättä ilmassa



Tänään lämpö tuntui ensimmäisen kerran sisälle tukahduttavana kuumuutena. Avasin takapihan oven ja toisin kuin luulin ei ulkona ollutkaan kylmä kun varpaalla koetin oven alla olevaa peltiä. Hetkeksi menin istumaan ja nauttimaan auringosta ja kissatkin tassuttelivat varovaisesti haistelemaan kevättä. Kummatkin ovat sen verran arkajalkoja etteivät lumihankeen juoksisi, mutta kuitenkin pitää miettiä miten kesällä voisi mahdollistaa kissoille ulkoilun.

Lintujen laulua oli ihana kuunnella kaikessa rauhassa, muuten ympärillä oli hiljaista ja rauhallista. Sisälle päästyäni aloin lannoittamaan ja kastelemaan viherkasveja ja puolestaan viikko sitten multaan laitetut tomaatin pienet alut laitoin seuraaviin kippoihin. Ensimmäinen mimosa pudican eli tuntokasvin siemen lähti vihdoin kasvamaan ja muutenkin tuntuu, että meillä sisällä kasvit ovat heränneet kunnolla eloon pitkän talven jälkeen. Kaikkialla vihertää, tulee uutta alkua ja varsinkin kultaköynnökset ovat taas kasvaneet hetkessä kauheasti.

Nyt on onnellinen olo, vaikkakin ympärillä on huolia ja murheita. Odottavan aika on pitkä, kaikki asiat seisovat omasta tahdostani huolimatta ja en voi muuta kuin odottaa kuukausi kaupalla mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuitenkin päivittäinen meditointi on tehnyt tehtävänsä ja nyt olen taas pystynyt upottautumaan kirjojen maailmaan. Sinne on ihanaa unohtautua ja jättää muu maailma pyörimään omille raiteilleen. Muutenkin mieli on levollisempi kuin aikoihin, kyllä asiat järjestyvät vielä.

En tiedä kauanko tätä ihanaa auringonpaistetta jatkuu, mutta otan siitä ilon irti. Toivottavasti sinäkin pääset nauttimaan keväästä ja tästä ihanasta aurinkoisesta säästä ♥

Bullet journal – millä alkuu

Bulletjournal Nuuna Carpe Diem


Parasta viimeisen vuoden aikana on kaksi uutta innostuksen kohdettani – bullet journal ja plannerit sekä kasvit. Kummatkin ovat tulleet mukaan päivittäiseen arkeeni ja vaikuttavat erittäin positiivisella tavalla omaan hyvinvointiini. Tänään kirjoitan teille bujoilustani ja siitä, miten hitaasti ja varmasti löysin siinä oman tyylini. 

Bujoilu on viimeisen vuoden aikana noussut todella suosituksi ja alunperin sen on kehitellyt Ryder Carroll. Bullet journalissa yhdistellään kalenteria, erilaisia listoja ja  esimerkiksi päiväkirjaa täysin vapaasti omalla tyylillään. Ennen kaikkea se on työkalu ajan- ja elämänhallintaan. Parasta tässä on se, että jokainen tekee juuri sillä tavalla mikä toimii itsellään parhaiten. Vuoden aikana on tullut kokeiltua paljon eri tyylejä ja tapoja bujoilla,  intoa olen etsinyt pinterestistä, instagramista ja facebookista esimerkiksi yli 8000 jäsenen Bullet Journal Suomi -ryhmästä.


Bujoilu, bujo, nuuna


Alkuun pääsee ihan perus vihkolla ja kynällä, mitään muuta et tarvitse. Jos haluat voit tehdä alkuun sisällysluettelon, mutta sekin on täysin makuasia kuten sivunumerotkin. Oma tapani bujoilla on se, että teen alkuun sisällysluettelon ja vuosikatsauksen. Sen jälkeen lähden tekemään mitä mieleen tulee esimerkiksi erilaisia tavoitesivuja, seurantoja kuukautisista tai laskuista, kiitollisuuspäiväkirjan tai erilaisia trackereita. Trackereilla on helppoa seurata asioita viikoittain tai kuukausittain eri asioita kuten kasvienhoitoa tai tapoja. Juuri trackereiden ansiosta tartun bujoon päivittäin ja myöskin olen onnistunut lisäämään elämääni rutiineja, joiden luominen ilman seurantaa on jäänyt vain kaukaiseksi haaveeksi.

Viikoittaisen tapaseurannan rinnalla minulla on mieliala- ja kipuseuranta sekä to do -lista. En mitään viikkokalenteria ole bujooni tehnyt, sillä siihen tarkoitukseen minulla on A5 kokoinen kalenteri-planneri, jota kannan kaikkialla mukana toisin kuin bujoa. Alkuun olen kyllä kokeillut viikkoaukeamia, kuukausiaukeamaa ja niiden sekoituksia, mutta ne eivät minulla toimineet. Myöskin liiallinen eteenpäin tekeminen ei minun kohdallani toiminut, vaan teen bujoa viikko kerrallaan rauhassa. Bujoon tarttuessa rauhoitun, unohdan muun maailman ja ikävätkin asiat. Bujoni ei ole sisältä mikään kauhean selkeä, kaunis tai ihmeellinen, mutta minulle se on tärkeä. Jos ensimmäinen bujoni oli harjoituskappale niin koen nykyisenkin bujon kohdalla menneeni niin paljon eteenpäin, että välillä herää ajatus aloittaa uusi puhtaalta pöydältä. Ennen kaikkea haluan pyhittää bujon kivoille ja iloa tuoville asioille.

Ensimmäinen pistesivuinen bujoni oli halpa ja myöskin samalla huono, into meinasi kuolla heti alkuun paperin laadun takia. Sen takia aika nopeasti rupesin vertailemaan vaihtoehtoja ja eksyin myös Vihkokauppaan. Pistesivut eivät ole pakolliset, mutta ainakin minun kohdalla se helpottaa hommaa. Bujoilijat jakautuvat omien suosikki merkkiensä taakse, joista tällä hetkellä suosituimpia ovat Leuchtturm1917 ja Nuuna. Niissä paperit ovat eri paksuisia, sävyisiä ja pinnoitteisia ja kaikki nämä asiat jakavat bujoilijoiden mielipiteitä. Omaan makuuni on paksumpi Nuuna, mutta moni vannoo kovakantisen Leuchtturmin eli tuttavallisemmin Letun puoleen. Hinta voi aluksi säikäyttää, mutta olen sitä mieltä että laadusta kannattaa ja pitää maksaa.


Carpe Diem planner


Tällä hetkellä minulla on L koon Voyager Nuuna ja sen kaverina kansissa kulkee myös vihko, jossa on vielä erikseen pitkän tähtäimen listoja. Olen laittanut Nuunan kansien väliin, sillä sellaisenaan pehmeät kannet ottivat repussa turhan paljon damagea, jonkin verran tulee bujon kanssa kuljettua myös kodin ulkopuolelle esim. reissatessa. Nykyinen Nuunani on kestänyt n. puoli vuotta ja uskon sen vielä riittävän melkein toisen samanmoisen ellen nyt kauheasti innostu lisää. Muistikirja kestää usein sivumäärästä riippuen kuukausista jopa vuosiin oman käytön mukaan. Osassa Nuunista on nahkasekoitteiset kannet, joten jos olet vegaani niin muista kurkata materiaali ennen ostoa.

Bujo voi olla todella minimalistinen ja olen itsekin mennyt vuoden aikana siihen suuntaan, mutta ei koristelu kiellettyä ole. Helppoja tapoja koristella on erilaiset sivellintussit, joita voi käyttää joko yliviivaamiseen, rajaamiseen, otsikoihin, piirtämiseen ym. Olen itse rakastunut Tombown tusseihin, jotka ovat todella monipuolisia käyttää ja ainakin omassa käytössäni sivellin pää on kestänyt hyvin. Myös washiteipit eli (kuviolliset) paperiteipit on helppo ja kaunis tapa piristää bujoa. Washeilla voi myös tehdä "kirjanmerkkejä" sivun viereen käytetyimpien sivujen kohdalle, käytän siihen tarkoitukseen myös ohuita Priman magneetti kirjanmerkkejä. Välillä tulee laitettua väliin myös kauniita tarroja, mutta nekin ovat makuasioita ja käytän niitä enemmän kalenterissa. 


Carpe diem Nuuna bujo magneettikirjanmerkki


Oma suosikki kauppani bujoiluun ja plannereihin liittyen on Se Hämeenpuiston Vihkokauppa Tampereella (verkkokauppa), jossa vierailenkin erittäin usein. Tämä on lämmin suositus, ei mainos kuten eivät linkitkään ole. Löydät tarvikkeet aloittamiseen myös esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta. Kuitenkin alkuun pääsee todella vähällä ja innostuksen kasvaessa voi kasvattaa myös tarvikkeistoa. Erilaisia bujoiluun ja plannereihin liittyviä verkkokauppoja on Suomessa useita, jotka löydät helposti Planner Lovers Finlandin sivuilta listattuna.

Mielestäni kaikista suurin asia, joka vaikuttaa bujoiluun itse bujon lisäksi on kynät. Hyvällä kynällä on kiva kirjoittaa ja tehdä bujoa ja tässä asiassa minusta on tullut kauhean kranttu. Mitä ohuempi kynä sen parempi ja läpi ei saisi vuotaa sivusta. Tällä hetkellä suosikkejani on muji 0.38,  staedtler pigment liner 0.05 sekä ohh deerin ja arden rosen yhteistyössä tehdyt kauniit geelikynät. Minulle tärkeää on, että kynä liukuu paperilla kauniisti ja sulavasti, tekemisen pitää olla helppoa.


Bujoilu kynät Tombow


Bujoilun vahvuuksiin kuuluu myös se, että välillä voi pitää taukoa ja tarttua myöhemmin siihen mihin on jäänyt kun siltä taas tuntuu. Bujo muotoutuu tekijänsä näköiseksi ja tässä hommassa ei nutturan kannata olla liian tiukalla. Alkuun on hyvä kokeilla eri tyylejä, tapoja ja välineitä. Virheitä tulee ja homma ei siihen kaadu. Parhaimmassa tapauksessa bujosta voi saada paljon irti ja sen avulla voi saada aikaa itselleen tärkeille asioille. Etsi inspiraatiota sekä vertaistukea netistä ja anna mennä – vain taivas on rajana!


Hyviä sivuja ja vinkkejä alkuun pääsemiseen:


bullet journal, bujoilu, pistesivuinen


Tulen jakamaan teille myöhemmin myös ideoita erilaisista listoista ja tapaseurannoista. Jos sinulla herää kysymyksiä tai haluat minun kirjoittavan tietystä aiheesta bujoiluun liittyen niin laita kommenttia tai sähköpostia tulemaan! ♡

Katso myös Bullet Journal – ideoita bujon täytteeksi postaus!

Voit seurata minua instagramissafacebookissa ja pinterestissä!

Kalkkimaalattu lipasto meikkipöytänä

Kalkkimaalattu lipasto, meikkipöytä, orkidea


Viime vuoden loppu puolella ennen muuttoa aloitin urakan täysipuisen ruskean lipaston kanssa. Maalasin sen valkoisella kalkkimaalilla, kanteen laitoin suojaavan lakan ja kun muutto uuteen asuntoon tuli löysi lipastokin paikkansa ja käyttökohteensa. Olin jo kerran ajatellut luopua tästä upeasta Amerikasta asti tuodusta raskaasta yksilöstä, mutta lopulta kuitenkin halusin pitää sen meillä. Tällaisia ei löydy ihan joka kodista ja arvostan todella paljon jykevää laatua.

Uudessa asunnossa lipasto oli ensimmäisiä huonekaluja, jotka löysivät täydellisesti paikkansa muiden huonekalujen seilaillessa sen ympärillä paikasta toiseen. Oikeastaan jo ennen muuttoa näin lipaston paikallaan, vaikkakin sen käyttötarkoitus oli minulle silloin vielä mysteeri. Aiemmin olin säilyttänyt sen laatikossa mm. planneri juttuja, kankaita ja ompelutarvikkeita, mutta nyt niille löytyi tilaa asunnon kiinteistä kaapeista. 


Kosmetiikka, meikkipöytä, säilytys


Silloin vielä kun omistin vähemmän kosmetiikkaa säilytin niitä kylpyhuoneessa, vaikka tiesin kyllä hyvin ettei sen kosteus tee niille hyvää. Olen kuitenkin oppinut virheistäni ja opetellut uusille tavoille. Aiemmin meikkini ja meikkipeilini oli todella epäkäytännöllisesti korkeamman lipaston päällä. Meikkaaminen piti tehdä seisten ja valaisukaan ei ollut silloin kovin suotuisa, joten jouduin kantamaan meikit aina vessaan. 

Nyt korkean lipaston päällä on kasveja ja puolestaan tämä valkoinen täysipuinen lipasto sai laatikoihinsa täydellisen kokoiset lokerikot, meikkini ja päällensä peilin. Oikeastaan nyt on helppo ottaa tuoli lipaston eteen, avata laatikko ja kaikki on omilla paikoillaan edessäni helposti saatavilla. 

Voi olla, että vielä lipaston tarkoitus muuttuu. Ostimme sen käytettynä vielä Lohjalla asuessamme ja meillä kävi todella hyvä tuuri, sillä tuo lipasto on erittäin vankkaa tekoa ja pohjat eivät ole painosta taipuneet. Ylösalaisin lipastosta saa lastenhoitopöydän ja haaveilenkin vielä voivani täyttää sen laatikot pienillä vauvanvaatteilla ja lastenhoitotarvikkeilla. Nyt kuitenkin nautin jokaisesta kerrasta kun istuudun peilin eteen, tartun mineraalimeikkipuuteriin ja panostan omaan itseeni. Koskaan ei tiedä miten ja milloin asiat muttuvat ja yritänkin nauttia jokaisesta hetkestä.


Kosmetiikka, meikkipöytä, säilytys


Vielä olisi ihana, jos koruja voisi pitää jotenkin houkuttelevammin esillä, mutta meidän Papu neiti on sen verran innokas korujen varastelija, että riskit ovat siinä liian suuret. Kaikki mikä kiiltää ja helisee on Papun mieleen! Lipastossa kaiken saa helposti piiloon ja pöydän pinta jää kasveille, peilille ja väliaikaiseksi laskupinnaksi esim. postille. Tämä on minun oma alueeni lukunurkan lisäksi kun Kallella taas on työpöytä. Vaikka en usein laittaudu niin koen kuitenkin, että kun kaikki on omilla paikoillaan ja helposti löydettävissä on homma paljon mukavempaa.  Iloa alkavaan viikkoon teille kaikille! 


Miten sinä säilytät kosmetiikkaasi?


Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!

Lukuinto – kiitos kun palasit

Lukeminen, kirjasto, kirjat, helmetlukuhaaste


Viime vuoden lopulla alkoi lukemisen into hyytymään. Yritin ottaa siihen vauhtia moneen otteeseen, kokeilin uudestaan ja uudestaan erilaisia tyylejä sekä suosikki kirjailijoitani. Tämän vuoden toisena päivänä sain luettua loppuun Jojo Moyesin Parillisia ja Parittomia kirjan ja sen jälkeen homma tyssähti kokonaan. Pienen hiljaiselon jälkeen heräilemisen merkkejä lukemisen pariin on taas noussut, joten onneksi ei lukeminen kokonaan loppunut.

Pieni tauko lukemiseen tuli tarpeeseen, vaikkakin suurin syypää lukutaukoon on ollut keskittymiskyvyn uupuminen. Nyt meditoituani jo muutaman viikon on alkanut se punainen lanka kirjojenkin kanssa löytymään ja olen päässyt jatkamaan Helmet lukuhaastetta.  Meditoinnista on ollut paljon hyötyä! Kirittävää kyllä riittää haasteen suhteen, jos haluan saada luettua tänä vuonna lähellekään yhtä paljon kuin viime vuonna. 

Luin ensin tiiliskiven kokoisen Cheekin elämänkerran JHT Mustalammas, koska kotimainen hip hop on aina ollut lähellä sydäntäni. Kirja ei ollut täydellinen – paikoin se oli todella pitkäveteinen. Kirja kuitenkin avasi paljon tarinaa Cheekin tekstien takaa ja on upeaa miten hän antaa kirjassa niin paljon itsestään lukijoille. Arvostan tässä asiassa häntä paljon, vaikka olenkin kuunnellut lähinnä hänen alun tuotantoaan silloin muinoin.

Toinen vasta lukemani kirja on Clare Mackintoshin Annoin sinun mennä, josta olin ehtinyt lukemaan paljon hyviä arvosteluja ennen kirjan saamista käsiini. Tovin sitä saikin kirjastossa jonottaa kuten myös sen seuraajaa Minä näen sinut -kirjaa, jota odotan nyt kuin kuuta nousevaa. Ajattelin kirjan olevan paljon kevyempi ja en sitä aloittaessani ymmärtänyt sen todella olevan psykologinen trilleri, sillä usein jätän takakannen lukematta jos olen varannut kirjan aiemmin.

Äiti päästää irti pienen poikansa kädestä, auto ilmaantuu kuin tyhjästä, ja silmänräpäyksessä kaikki muuttuu. Millainen kuljettaja pakenee onnettomuuspaikalta? Tapaus jää kalvamaan rikoskomisario Ray Stevensiä, joka ryhtyy hakemaan oikeutta jokaisen vanhemman pahinta painajaista elävälle äidille, hinnalla millä hyvänsä.

Poikansa menettänyt Jenna Gray pakenee suruaan syrjäiseen mökkiin Walesin rannikolla. Hän haluaa jättää koko entisen elämänsä taakseen, mutta menneisyys ja muistot hirvittävästä marraskuisesta illasta palaavat vainoamaan häntä järkyttävin seurauksin. Tämä vangitseva, nokkela ja piinaava psykologinen trilleri menee ihon alle. Varaudu tyrmäävään juonenkäänteeseen, jota on kehuttu yhdeksi kaikkien aikojen nerokkaimmista.

Tuota juonenkäännettä ei todella ole kehuttu suotta, se oli nimenomaan erinomaisen nerokas ja kirja piti lopussa tiukasti otteessaan. Kirja liikutti ja oli samalla todella niskakarvat pystyyn nostattava, haukoin välillä jopa järkytyksestä henkeäni. Tästä oli pakko keskustella myöhemmin vielä Kallen kanssa, koska kirja meni todella ihon alle – niin järkyttävä ja loistava samaa aikaan se oli. Odotan todella paljon Mackintoshin seuraavalta kirjalta, tätä kirjailijaa kannattaa pitää silmällä tulevaisuudessa! 

Olen iloinen siitä, kun kirjat ovat alkaneet taas vetämään puoleensa. Keväisin tuntuu muutenkin tulevan huima määrä uusia kirjoja ja nyt kannattaakin selailla kustantamoiden uutuus oppaita. Tällä hetkellä olen uppoutunut puutarha ja viljely kirjoihin, mutta jotenkin kaipaan tasapainoksi myös verta hyydyttäviä trillereitä, kun pääsin jo mukavasti sellaisen makuun. 

Mitä sinun yöpöydältäsi löytyy tällä hetkellä?


ps. Tuo karvainen kaveri yöpöydälläni on possuressu, jonka kanssa olen tallustanut ja jakanut liki koko elämäni. Siinä se minua muistuttaa joka päivä kaikesta siitä hyvästä mitä elämässäni on.  

Itsemyötätunnon lähteillä

Itsemyötätunto ja Mindfulness


Viikonloppuni oli täynnä mindfulnessia ja itsemyötätuntoa. Olin kaksipäiväisellä kurssilla ja oma tavoitteeni oli saada kiinni siitä syvimmästä ideasta mistä itsemyötätunnossa oikein on kyse. Siinä missä mindfulnessissa ollaan läsnä tässä hetkessä niin itsemyötätunnossa puolestaan on kyse ehkä enemmän siitä mitä tarvitsen tässä hetkessä. Kavereina nämä kuitenkin ovat toisilleen erinomaiset! 

Teimme paljon harjoituksia ja oikeastaan sitä teoriaa ei pahemmin ollut. Kuitenkin itse sain parhaiten kiinni itsemyötätunnosta englannin kautta. Myötätunto on englanniksi compassion, joka latinaksi taas tarkoittaa yhdessä kärsimistä. Itsemyötätunnossa ollaankin kärsimyksen, lohdutuksen ja itsensä hyväksymisen porteilla.

Itsemyötätunnon ydinelementteihin kuuluu kolme asiaa:
  • Ole kiltti itsellesi – ystävällisyys itseä kohtaan 
  • Olemme kaikki samassa veneessä – me kaikki olemme ihmisiä, osa ihmiskuntaa
  • Ole tietoisena hetkestä toiseen – mindfulness, tietoinen hyväksyvä läsnäolo

Minulle päälimmäiseksi jäi mieleen itseruoskinnan haitallisuus ja asioista irti päästäminen. Tiedän että tuo kärsimys sana tuolla aikaisemmin kuulostaa vähän hassulta, mutta kun lähdemme ajattelemaan milloin sitä oikeasti tarvitsee myötätuntoa niin se on se "kärsimyksen" hetki. Eteen tulee vastoinkäymisiä ja niillä hetkillä on tärkeää kiinnittää itsensä nykyisyyteen ja muistaa, että kyseessä on vain tämä hetki ja se menee ohitse. Minulla tunteet vievät helposti ja ankkuroiminen unohtuu, tässä olikin minulle arvokas oppi. Kaikille sattuu virheitä ja kukaan ei ole täydellinen, älä rankaise itseäsi vaan tuo sen sijaan itsellesi lohtua. En tiedä saitko näistä ajatuksistani kiinni, mutta nämä muodostuivat minulle tärkeiksi oivalluksiksi viikonlopun aikana. 


Itsemyötätunto ja Mindfulness


Ilman hyvää ryhmähenkeä en olisi saanut kurssista niin paljoa irti. Siellä jaettiin kokemuksia todella henkilökohtaisella tasolla ja se ainakin oli minulle tämän kurssin parasta antia. Juuri se ymmärrys, että eihän tuon ihmisen pitäisi ruoskia itseään tuosta asiasta ja se ymmärtäminen, että teen itse sitä samaa. Toisten kautta opimme myös enemmän itsestämme. Ole itsellesi paras ystäväsi ei olekaan ohjeena yhtään hassumpi. Opettajamme lähinnä ohjasi meitä, antoi meille tilaa ja avasi mieleen tulevia kysymyksiä – tai antoi vastakysymyksen. Lopuksi saimme valita kaksi kuvaa itsellemme muistoksi tästä kurssista ja toisen teksti kolahti kovin.

I never thought I was Bully... until I listened to how I speak to Myself.
I think I owe myself an Apology.

Vaikka käsittelimme vaikeitakin asioita niin koin kurssin erittäin positiivisena ja ennen kaikkea hyvänä muistuttajana itselleni. Minun täytyy pitää itsestäni huolta ja uskonkin päivittäisellä meditaatiolla olevan isoja vaikutuksia. Teimme kurssillakin lukuisia erilaisia meditaatio, rentoutus ja läsnäolo harjoituksia. Kuten teille kerroin aiemmin niin vietän nyt meditaatio maaliskuuta ja sen ansiosta harjoitukset sujuivat kohdallani jo hyvin, pysähtyminen ja läsnäoleminen ei ole aina helppoa ja vaikka ajatukset harhailisivat ei harjoitus ole pilalla. 

Haluan tässä vielä sanoa, että meditaatio ja mindfulness eivät sovi kaikille, mutta näitä kannattaa kokeilla jos kokonaisvaltainen hyvinvointi kiinnostaa. Aivoja pitää harjoitella siinä missä vartaloakin. Aiheet ovat välillä raskaita, itsensä hyväksyminen ja lempeys itseään kohtaan ei tule pakottamalla vaan ajan kanssa oivallusten kautta. Oikeastaan minkään ei kuuluisi olla pakottamista tai suorittamista. Suosittelen tällaista kurssia lämpimästi kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kurssilla sain muistutuksen siitä miten paljon hyvää ja välittämistä maailmassa on, toivoa ei ole menetetty!

Olen tässä kuussa meditoinut yhteensä tähän mennessä yli viisi tuntia ja olen erittäin yllättynyt siitä miten iso osa siitä on tullut arkeani. Ennen kaikkea meditoinnissa on innostanut loistava ilmainen sovellus englanniksi, josta kirjoitan teille vielä myöhemmin! 


Itsemyötätunto ja Mindfulness


Kurssit eivät tee ihmeitä, vaan ne ihmeet teemme me itse työkailuilla, jotka me sieltä saamme.

Lempeää viikkoa sinulle 

Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!

EcoToolsin uusi harja ja huippu hiuspohjaseerumi Ekopharmalta

Ekopharma mustaherukka hiuspohjaseerumi EcoTools hiusharja hiukset


Jälleen kerran kirjoitan teille hiusten ja päänahan tuotteista. Aihe on minulla oikeasti todella lähellä sydäntä, sillä olen teini-ikäisestä asti kärsinyt erilaisista (hieman noloista) päänahan ongelmista. Tämä aika on ollut opettelua ja välillä myös kärsimystä varsinkin kutinan kanssa. Onneksi vastaan tulee niitä loistavia tuotteita, joilla saa nopean avun tilanteeseen. 

Vaikka sinulla ei olisikaan normaalisti ongelmia niin talven kovat pakkaset ja sisäilman kuivuus tuovat omat haasteensa varmasti kenelle meistä tahansa. Yllättävää kyllä, minulla tilanne on nyt parempi kuin pitkiin aikoihin. Tammikuussa Rabbit Glow -blogissa kirjoitettiin kahdesta Ekopharman hiustuotteesta, joista varsinkin sensitive Herukka hiuspohjaseerumi jäi mieleeni. Kun vajaata kuukautta myöhemmin näin tuotteen alennuksessa Sokoksen kampaamotuotteiden joukossa asiakasomistajapäivillä niin nappasin sen oitis kokeiluun.


harja saatu blogin kautta testiin Hyvinvoinnin tavaratalolta, postaus sisältää mainoslinkkejä
Ekopharma mustaherukka hiuspohjaseerumi EcoTools hiusharja


EKOPHARMA Helsingin herukka hiuspohjaseerumi on tarkoitettu kuivalle ja kutisevalle päänahalle. Tuote haisee todella tujulle, mieleeni tulee jokin vahva lääkevoide, mutta jos sen ei anna häiritä niin tuote on täysi kymppi. Vaikuttavina ainesosina on mustaherukkaa, allatoniinia sekä hiuspohjaa hoitavia peltokorte-, paju- ja siankärsämöuutteita. 

Jo ensimmäisen illan käytön jälkeen päänahka yllättäen rauhoittui. Kutinasta ei ollut tietoakaan ja myös ärtyneet kohdat rauhoittuivat parin päivän käytöllä. Nyt tätä on melkein kuukausi tullut käytettyä aina muutama päivä kerrallaan, jos kutinaa tai muuta ärtymystä on ilmestynyt päänahkaan. Mutta kuten sanoin niin tilanne on rauhoittunut totaalisesti! 

Käyttökin on helppoa: levitän tätä seerumia varsinkin ongelmakohtiin ja lopulta hieron vielä koko päänahan lävitse. Seerumin ohjeissa oli, että pitäisi levittää aamuin illoin kuuriluontoisesti ja olen kokenutkin että se todella riittää. Tähän mennessä tämä on paras täsmätuote päänahalle mitä olen kokeillut. Tätä ei ole mielestäni myöskään hinnalla pilattu, 75ml seerumi maksaa 12,50€. Tuote on vegaaninen ja sertifikoitua luonnonkosmetiikkaa. 


EcoTools hiusharja hiukset ecovent


Seerumin ohella olen nyt testannut EcoToolsin uutta hiusharjaa, jonka sain testiin blogin kautta. Olen huomannut vuosien varrella miten paljon harjalla on merkitystä hiusten kunnon suhteen. Pitkään käytin Tangle Teezeria, jonka tajusin lopulta vain katkovan omia hiuksiani. Kärsin tuohon aikaan hiusten lähdöstä ja en todella osannut aluksi kuvitella sen johtuvan harjasta. Harjaa vaihtamalla ongelmat loppuivat kuin seinään ja sen jälkeen olen ollut todella tarkkana minkälaista harjaa käytän. Pelkkä kampa ei minulle ja hieman karheille luonnonkiharan hiuksilleni riitä, vaan tarvitsen selvittämiseen enemmän. Vuosi sitten ostin Saksasta puisen harjan, joka toimikin vajaan vuoden ajan ihan hyvin (ja oli helppo puhdistaa ja pestä), mutta pahimpia takkuja sillä ei saanut pois. 

Vaikka en hiuksia usein kuivaakaan kuivaimella niin silti joskus on pakko ja sen takia halusin itselleni harjan, joka nopeuttaisi tuota prosessia. Kuivaaminen kuivattaa hiusta ja etenkin päänahkaa, jonka takia pidänkin kuivaamiset minimissään. EcoToolsilta on tullut nyt uusi sarja harjoja, jotka nopeuttavat hiusten kuivumista kuivattaessa niitä hiustenkuivaimella. Koin, etten ihan föönausharjaa tarvitse, sillä suurin osa harjan käytöstä on ilman erillistä kuivaamista. Sen takia valitsinkin kokeiluun EcoToolsin siloittavan ja kiiltoa antavan harjan*, jonka ansiosta hiukset kuivuvat 20% nopeammin kiitos EcoVent-ominaisuutensa.

Harjaa on todella mukava käyttää ja sillä en pystynyt harjaamaan hiuksia liian voimakkaasti, kiitos joustavien harjasten, jotka ovat vielä joustavalla alustalla. Harjaa on kuitenkin todella miellyttävä käyttää. Varsinkin hiustenkuivaimella kuivatessa sen vahvuudet tulivat esiin, kun kuuma ilma pääsee kunnolla lävitse ja hiukset eivät pääse samalla tavalla kuumentumaan kuin normaalilla harjalla.


Ekopharma mustaherukka hiuspohjaseerumi EcoTools hiusharja hiukset


Suoraan sanottuna minulla oli ennakkoluuloja harjan toimivuudesta niin kuivauksen kuin hiusten selvittämisen suhteen, joten yllätyin tätä testatessa suuresti. Kuivaaminen oli helpompaa, nopeampaa ja takut selvisivät nopeammin ja hellemmin. Pakko myöntää että olen usein luovuttanut kesken harjaamisen aiemmin kun karhein kohta ei vain tuntunut antavan periksi ja se vain pahensi tilannetta entisestään. Lopulta kyse taisi olla enemmänkin vääränlaisesta harjasta minun hiuksilleni, joten olen iloinen kun tilanne korjaantui ja sain pörröiset hiukseni kuriin.

Sarjan harjat on valmistettu bambusta ja kierrätysmateriaaleista, joka on muutenkin EcoToolsin vahvuus.  Ensimmäinen sivellinsetti, jonka olen koskaan hankkinut on nimenomaan EcoToolsilta ja sillä linjalla olenkin pysynyt vuosien varrella. Tuotteet ovat laadukkaita, kestäviä ja mielestäni suurin osa myös edullisia samalla. Varsinkin tarjouksia kannattaa vilkuilla, sillä niitä on usein esimerkiksi Sokoksella. Muuten mainitsemisen arvoisia tuotteita EcoToolsilta on matkallakin kätevä kabuki, bambusukat ja -käsineet, joita käytän varsinkin talvella öisin paksun rasvakerroksen kanssa. EcoToolsin kaikki tuotteet sopivat vegaaneille.


Ekopharma mustaherukka hiuspohjaseerumi EcoTools hiusharja hiukset


Kaiken kaikkiaan sekä päänahka ja hiukset jälleen kiittävän huolenpidosta. Ekopharman seerumi on loistava täsmäapu päänahalle, jolla voi saada nopeankin avun kutinaan ja ärsytykseen. EcoToolsin harja puolestaan pitää kiharat sileinä ja unen jälkeiset pörrötkin saavat kyytiä. Ja vielä loppuun tärkeä muistutus: älä unohda hiusharjasi säännöllistä puhdistusta. Liian usein tämä unohtuu ja likainen harja muotoilutuotejäämineen lisää hiusten ja päänahan rasvoittumista.

Kuivaatko hiuksesi vai annatko niiden kuivua luonnollisesti?


Voit seurata minua instagramissa, facebookissa ja pinterestissä!



 *saatu blogin kautta testiin Hyvinvoinnin tavaratalolta* , postaus sisältää mainoslinkkejä

Tervetuloa lempeä maaliskuu



Helmikuu meni vauhdilla ohitse ja nyt on jo ensimmäinen päivä maaliskuuta. Aurinkoa paistaa jälleen täydellä teholla taivaalla ja antaa minullekin ylimääräistä energiaa. Viime kuussa tapahtui mukavia asioita: sisko oli poikaystävänsä kanssa viihdyttämässä meitä tänne Tampereelle, Kallen kaverikin tuli muutamaksi päiväksi. Viime viikonloppuna koitti minulle ikimuistoinen hetki, kun menimme Helsinkiin Steven Wilsonin keikalle. Keikka oli ihan mieletön ja kun yksi kaikkien aikojen suosikki kappaleistani aloitti toisen puoliskon kolmen tunnin keikasta olin hurmioissani. Hurmiota kesti kotimatkan ja seuraavan päivän, oikeastaan edelleenkin meillä fiilistellään keikkaa kokoajan. 

Minulle musiikki on valtava voimavara ja en ole hirveästi muistanut käyttää sitä hyväkseni viime kuukausina. Hiljaisuus on välillä kaikunut meillä seinissä, mutta onneksi olen innostunut vihdoin ja viimein Podcasteista ja hiljaisuuden rikkoo nyt myös lintujen laulu ulkoa. Alkaa tuntua jo keväiseltä, varsinkin kun auringon lämpö alkaa olemaan paahtava jos istuu sohvalla hetkenkin pidempään. Maaliskuussa otan itselleni kolme teemaa, joita pyrin pitämään erityisesti mielessä koko kuukauden.





1. Meditoiminen ja positiivisuus – haastan itseni ja muut

Aloitan tänään 31 päivän kestävän meditointi haasteen, tarkoituksenani on saada meditoiminen osaksi arkea. Käytän tähän tarkoitukseen puhelinsovellusta tai oikeastaan useampaakin kun etsin itselleni sopivaa työkalua tähän. Tulen myöhemmin vinkkaamaan näistä sovelluksista myös teille ja kerron miten päivittäinen meditoiminen vaikuttaa minuun. Pidän meditoinnissa pienestä ohjauksesta linnun laulun tai meren pauhun kera, yksin hiljaisuudessa ajatukset vain lähtevät menemään omia polkujaan.

Miksi teen tämän? Arki on ollut aika vaikeaa, kun täytyy täyttää hakemuksia, täyttää uudelleen eri paikkaan sama hakemus ja sitten tulee niitä pettymyksiäkin vastaan. Taloudellinen tilanne painaa tässä elämäntilanteessa ja haluan itselleni keinon, jolla laukaista stressiä ja saada ajatukset hälvenemään. Samalla yritän tuoda lisää positiivisuutta ja seesteisyyttä arkeen, kaiken ei tarvitsisi olla aina niin hektistä.

2. Säästäminen

Kun muutimme Tampereelle tasan kaksi vuotta sitten olimme eläneet pari vuotta onnellisena työelämässä. Tämä tarkoitti meille vakaita tuloja, joista oli helppo laittaa ASP-tilille murunen ja toinen hätävaratilille säästöön. Nyt kuitenkin tilanne on erilainen ja minun pitäisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa oikeasti miettimään enemmänkin niitä ostopäätöksiä kaupassa. Paljon jo auttaa se, kun käyttää tarjoukset hyväksi ja ostaa päiväystuotteita sekä jättää einekset sinne hyllyille. Meidän vieressä on nyt Sale ja siellä olemme nyt useampaankin otteeseen käyttäneet -60% ilta-alennuksen hyväksi. Eilisen täyden ruokakassin hinnaksi tuli alle 8€ ja meillä pakastetaan ja käytetään myöhemmin mitä voi. Kuitenkin turhan höveliyden on loputtava ja elämän ei aina tarvitse olla luksusta. Olen vuoden ajan pitänyt jo tarkkaa budjetointia mihin raha menee ja se on usein aika riipivä näky. Tästä aiheesta voisin kirjoittaa enemmänkin jos teitä kiinnostaa?  


3. Taimien esikasvatus – ajatukset puutarhassa

Nyt alkaa olemaan oikea aika laittaa siemenet multaan ja ajatella mitä kaikkea kesäksi pihalle haluaa. Meille tulee piha sen sisältöineen olemaan täysi yllätys. Naapurin kanssa jutellessa tuli ilmi, että piha on ollut jo tovin heitteillä ja työmaata riittäisi. Kunhan lumet sulavat saamme paremman käsityksen työmäärän laajuudesta, mutta ajatuksena olisi tällä hetkellä kasvulaatikoitten hyödyntäminen pihalla. Lisäksi haluaisin viime kesän tapaa omia pieniä tomaatteja, jotka olivat ihan hirmu hyviä! En anna kokemattomuuden haitata, vaan nyt opetellaan kädestä pitäen pihanhoitoa. 

Tällä hetkellä lähinnä mietin, että ostanko valmiita taimia vai kasvatanko itse siemenistä. Viime kesänä tein kumpaakin meidän parvekkeelle ihan hyvin tuloksin. Tällä hetkellä haaveilen pihalle tomaateista, erilaisista salaateista, pinaatista tai rucolasta, kesäkurpitsasta, mansikasta, herneistä, persiljasta, basilikasta yms. Myös jotkin juurekset voisivat olla mielenkiintoisia kokeilla, mutta tällä hetkellä en tiedä oikein mitä kaikkea edes kannattaisi yrittää. Vinkit ovat siis erittäin tervetulleita! Joko teillä on upotettu sormet multaan?




Ennen kaikkea odotan kevään alkamista. Talvi on ollut ihana, mutta nyt alkaa olemaan aika mennä eteenpäin. Alle kaksi viikkoa yhteishakuun ja maaliskuuhun mahtuu muutakin mielenkiintoista! Innolla odotan mitä kaikkea tähän kuuhun mahtuu, toivottavasti ennen kaikkea lempeyttä ja iloisia uutisia. Ihanaa maaliskuun alkua sinulle ♥

ps. voit seurata minua mm. instagramissa, facebookissa ja pinterestissä